C U

Tässä taas yksi bloggauksen aihe, josta toivon jonkun joskus ehkä hyötyvän. Juurikin nimittäin tänään taisi tulla kaksi vuotta siitä, kun leikkautin (IntraLasik Plus) silmäni Lauttasaaren Terveystalossa. Aika usein saan kertoa silmäleikkauksestani ihmisille/tutuille/kavereille, sillä kiinnostus silmäleikkauksia kohtaan on suuri. Jatkossa siis voinkin sitten kätevästi vaan antaa tämän linkin. 😉 Sain silmälasit jo joskus ala-asteella, ja viimeiset monta vuotta ennen leikkausta käytin lähinnä vain piilolinssejä. Miinusta ehti kertyä molempiin silmiin noin nelosen verran. Koska silmäni olivat todella kuivat, eivät piilolinssit oikeastaan niihin edes sopineet, ja etenkin talvisin päivät töissä tietokoneen ääressä oli tuskaa. Lisäksi 8 h työpäivän jälkeen jumpassa silmiä alkoi jo kunnolla kirvellä. Niinpä sitten eräs kaunis lokakuinen päivä v. 2009 olin töissä ja tilaamassa piilolinssejä netistä kun päätinkin, että paskat, nyt varaan ajan silmäleikkaukseen. Laskin, että jo noin kolmessa vuodessa silmäleikkauksen hinta on kuitannut piilolinsseistä (ja uusista silmälaseista, joiden hommaaminen kävi myös ajankohtaiseksi!) koituvat kustannukset. Olin jo aiemmin vertaillut paikkoja ja hintoja, ja vaikka Terveystalolla onkin huonoimmat jälkileikkausehdot, siellä sattui olemaan myös pieni houkutteleva tarjous (ja mainos…), joten varasin ajan tarkastukseen Lauttasaareen. En ollut aiemmin edes silmälääkärillä käynyt, joten kaikki silmätutkimukset olivat mulle ihan uusi ja vähän pelottava juttu. En ole kuitenkaan mitenkään herkkä silmistäni, joten esitutkimus ja hieman ärsyttävät silmätipat menivät kivuttomasti ja sain leikkauspäivän. Alunperin se määrättiin paljon pidemmälle, mutta pyysin ottamaan yhteyttä, jos peruutuspaikkoja tulee. Ja sellainenhan tuli, itse leikkaus oli jo parin viikon päästä esitutkimuksesta. En juurikaan kyllä edes missään vaiheessa kunnolla jännittänyt, vaikka taksikuski matkalla leikkaukseen kertoilikin tuttaviensa pieleen menneistä silmäleikkauksista. Kiva.
Ekoja kertoja harkitsin silmäleikkausta jo monta vuotta sitten, mutta netistä kokemuksia lukiessani päädyin tietenkin myös niille ”silmäleikkaus meni täysin perseelleen!”-foorumeille ja siihen se sitten taas jäi. Pelkäsin myös itse leikkausoperaatiota jälkituskien lisäksi. Tähän muutoksen toi Terveystalon Rillipää-kampanja, jossa Anne Kukkohovi leikkautti silmänsä ja tämä kaikki tallennettiin hyvin yksityiskohtaisesti videolle. Tämän videosarjan jälkeen nimittäin en pelännyt tasan yhtään. Minulle sattui jopa sama kirurgi kuin Annelle ja huvittikin, kun lääkäri käytti vastaanotolla tasan samoja lauseita kuin videolla.
Ennen leikkausta sain rauhoittavaa lääkettä, jonka vaikutusta en mitenkään kyllä edes huomannut (selkeesti plaseboa!!!). Leikkaava lääkäri oli ihan supermukava ja pidin erittäin positiivisena asiana, että lääkäri oli aina sama, niin esitutkimuksessa, itse leikkauksessa kuin jälkitarkastuskerroillakin (olen nimittäin kuullut tapauksia muista paikoista, joissa lääkärit vaihtelevat eikä lopulta oikein kukaan ole perillä mistään.)
Itse leikkaus kesti todella vähän aikaa, missään kohdassa ei tuntunut yhtään miltään. Silmiä ei pitänyt mitenkään osata pitää oikealla tavalla auki tai kohdistaa katsettaan mihinkään tai muutenkaan missään ei ollut mitään jännittämisen arvoista. Senkun vain makasi jonkun aikaa kohtuullisen mukavassa tuolissa. Huomattavasti rennompaa kuin esim. hammaslääkärissä. Silmään asennettava imukuppikaan ei tuntunut missään, silmiinhän tietenkin laitettiin ihan ensin puuduttavia tippoja. Leikkauksen aikana näkö sumeni ja pimeni ja välillä näki kummallisia väripilkkuja, mutta minkäänlaista paniikkia ei kyllä missään vaiheessa päässyt kehittymään, lääkäri kertoi koko ajan mitä tapahtuu. Ja vitsit, kun siitä tuolista hetken päästä nousi, niin vaikka silmät olivatkin pirun arat ja roskaisen tuntuiset, niin näkö…se oli jo heti todella hyvä! Sitten vaan tunniksi lepotuoliin makoilemaan silmät kiinni (tosin jatkuvasti teki mieli kurkistella), sitten tarkastukseen jossa jo näkö testattiin (ja se oli jo törkeen hyvä!) ja tippojen ja ohjeiden kera kotiin. Ensimmäinen ilta meni aika pitkälti makoillessa silmät kiinni ja tuntui siltä, että silmissä oli useampikin iso roska samaan aikaan. Mutta jo seuraavana aamuna silmät tuntuivat hyviltä ja näkö oli jotain ihan älytöntä! En voinut uskoa, että näin ekaa kertaa niin pitkään aikaan vastapäisen kadun autojen rekisterinumerot ilman mitään apuvälineitä! Wohoo!
Nukkuminen tapahtui parin ekan viikon ajan superärsyttävät muovilasit päässä, silmiä ei saanut hieroa, niihin ei saanut mennä vettä eikä meikkiä eikä mitään muutakaan ylimääräistä ja jatkuvasti piti olla tiputtelemassa kosteuttavia tippoja ja antibioottitippoja. Pelkäsin tietenkin, että koska silmäni olivat kuivat jo alunperin, leikkaus kuivattaisi niitä entisestään. Ekan puolen vuoden ajan kosteuttavia tippoja saikin tiputella, tosin lähinnä aamuisin, sillä herätessä silmäluomet sai välillä kiskoa irti silmistä, nukkuessa kun ne kuivahtaa sen verran enemmän. Pikkuhiljaa kuitenkin luovuin tipoista ja nykyään, kaksi vuotta leikkauksesta, en käytä silmätippoja enää lainkaan. Silmät eivät myöskään ole läheskään niin kuivat kuin ennen leikkausta! Asiaan tietenkin auttaa se, että piilareita ei tarvitse enää käyttää. Leikkauksesta molempiin silmiin aiheutunut halo-efekti meni sekin puolen vuoden sisällä ohi. Haittasi lähinnä pimeässä vastaantulevien autojen valojen takia, mutta ihan normaalisti suoritin samaan aikaan ajokorttia. Eli vaikka se olisi tullut jäädäkseen, ei se mikään isompi juttu ole.
Entä sitten nyt? Jälkitarkastusten jälkeen en ole käynyt silmälääkärillä tai optikolla, sillä näköni on edelleen hyvä. Se on ainakin lähes täydellinen vasemmassa silmässä, mutta oikeassa se on selkeästi heikompi kuin silloin heti leikkauksen jälkeen. Silmien yhteisnäkö on kuitenkin niin hyvä, etten ole vielä huolissani. Vaikka leikkauksen hinta toki hieman kirpaisi, en katunut missään vaiheessa, vaan päinvastoin, silmäleikkaus on tähän astisen elämäni paras ostos. Ehdottomasti.

9 Comment

  1. LauraL says: Vastaa

    Miten estää ettei suihkussa tai naamaa pestessä mene silmiin vettä? Oon tässä jo jokusen vuoden harkinnut tota leikkausta ja innolla luen/kuulen toisten kokemuksia. Oikeestaan ainoo mikä siinä jännittää on just se, että mitä jos se näkö huonontuu kuitenkin leikkauksen jälkeen. Saitkos saikkua tosta?

  2. Näön pitäis muutaman vuoden ainakin pysyä muuttumattomana, että leikkaukseen kannattaa mennä. Periaatteessahan likinäköä ei enää n. 25 ikävuoden jälkeen hirveästi pitäis tulla, mutta ymmärtääkseni tuo leikkauskin saattaa joillakin lykätä sen huononemaan. Ei vaan voi tietää, aika tuurista kiinni nämäkin jutut. Ja onhan noissa ehdoissa aina lääkärikeskuksesta riippuen tietty aika, jolloin leikkaus tehdään uudestaan ilmaiseksi/puoleen hintaan tms. Niitä kannattaakin vertailla, Terveystalossa tuo aika on (tai ainakin oli) vain 1 vuosi, Mehiläisessä on paremmat.

    Suihkussa voi sen tarvittavan varomisajan käydä esim. ne muovilasit päässä. Hiukset voi pestä pää alaspäin. En kokenut tuota mitenkään haastavaksi, ei se kuitenkaan pitkään kestä. Naamankin voi pestä, on vain varovainen. Ärsyttävintä oli ehdottomasti nukkua ne lasit päässä! 😀

    Mulla leikkaus osui perjantaiksi (5.11.’10), joten olin töistä pois sen itse leikkauspäivän ja sitten olikin sopivasti viikonloppu edessä. Maanantaina olin ihan normaalisti töissä. Ymmärtääkseni sairaslomaa ei tule kuin 1-2 päivää (työstäkin riippuen), sillä silmät ovat nopeasti jo tosi hyvässä kunnossa, siis jos kaikki menee ok. Silmät olivat TODELLA punaiset (verenpurkaumia täynnä) seuraavan viikon ajan, ja töissä oli pakko välillä vieraille selittää, että ”tää on ihan normaalia!” 😀 Mutta tuokin on yksilöllistä, miltä ne silmät näyttää leikkauksen jälkeen.

  3. Anonymous says: Vastaa

    Tätä pitää kyllä harkita. Mutta jotenki kyl pelottaa jos menee perseelleen ja laser menee takaraivosta läpi tai jotai D: sokeutuu vaikka.

  4. :DD juu, niin tosiaan voi käydä…

  5. June says: Vastaa

    Mä oon myös miettinyt leikkausta jo kauan, mutta rahaa ei siihen oikein oo. Mun pitäisi siis leikkauttaa vaan toinen silmä, koska se on jotain -3.75 ja toinen on nolla.. Ärsyttävää, ei nimittäin pysty laseilla korjaamaan. Ehkä tohon saisi jo Kelan tukeakin, who knows. Mutta hyvä aina lukea näitä kokemuksia, josko sitä jonain päivänä sitten.. 🙂

  6. Derya says: Vastaa

    sulla on aivan ihana blogi 🙂 ja sun tyylis on upea!

    ♥ leave-world.blogspot.com

  7. June: oho, aika jännä. Mut puoleen hintaan leikkaus kuitenkin 😉 jos ei sit tosiaan Kela tue… Derya: oho, kiitos! 😀 tuun vastavierailulle!

  8. Mun kokemus oli suurinpiirtein juuri samanlainen, ja täsmälleen sama leikkauskin tehtiin. Eilen aamulla siis, ja nyt vajaa vuorokausi myöhemmin istun jo tässä tietokoneen ääressä kirjoittamassa kommenttia! 🙂

    Omalla kohdalla se mikä vähän huolestuttaa (tai oikeastaan ei edes huolestuta, vaan mietityttää) on se, että mun silmää ei enää uudelleen voi laseroida jos näkö huononeekin uudelleen. Tämä kyllä kerrottiin ja tehtiin selväksi alusta alkaen. Mulla oli niin paljon miinuksia, että jäljelle jääneen sarveiskalvon ohentaminen ei ole enää turvallista. Varmistelinkin siis etukäteen, että jos näkö vielä sattuu huonontumaan, niin leikatuilla silmillä voi käyttää piilareita. Nyt on myös kovaa vauhtia tulossa uusi leikkaus, jossa piilolinssi asetetaan sarveiskalvon alle, ja sen voi myös tehdä kerran laseroituun silmään. Mutta joo, vaikka näkö vähän huonontuisikin, olisi se varmasti edelleen niiiin paljon parempi kuin ennen, että leikkaus olisi silti sen arvoinen. Nimittäin -7,5 silmiin tottuneena pikkumiinukset ei paljon tunnu. 😀

    Kunhan paraneminen tästä etenee, niin ajattelin omaan blogiin kanssa tehdä jonkinlaisen postauksen. Ihan hyvä, että netistä löytyy asiallisia leikkauskokemuksia, nimittäin kuten tiedät niin mähän sain edellisenä iltana ihan paniikin päälle lukemalla keskustelupalstoja.. 😉

    1. Mä en kyllä muista, mitä mulle sanottiin tosta uudelleen leikkaamisen mahdollisuudesta.

      Mutta tosiaan mulla meni joku pari vuotta kun olin huolissani, että näkö taas huononee ja jatkuvasti jaksoin ihmetellä, miten ihanaa on nähdä ilman apuvälineitä! 🙂

      Ja jep, asialliset leikkauskokemukset on tosi hyviä, koska kyllä näitä vaan netistä etsitään! Ja blogipostaukset just parhaita, ei tosiaan niitä keskustelufoorumeita kannata lukea. Siellä on lisäks paljon sellaisia, joilla ei oo mitään omaa kokemusta mutta ovat lähtökohtaisesti kaikkea vastaan, esittävät väärää tietoa ym.

Vastaa