Koiruuksia

No työnnä vaan kamera kii nenään…
Joko leikitään?
Älä vaan ala koiraämmäks!

Avomiehen siskolla on kaksi samojedia, Lilli ja Nyyti. Pääsin tänään pitkästä aikaa lähentelemään näitä ihanuuskoiruuksia. Kuvissa tosin esiintyy nyt vain Lilli (eli Puhalillukka), se nimittäin malttoi pysyä edes hetken paikallaan. Hauska epeli. Niin on Nyytikin, joka on Lilliä nuorempi. Mutta pidän silti enemmän Lillistä, se on semmonen vähän rauhallisempi nössykkä. Ja sillä on punainen nenä, Nyytillä kokonaan musta. Siitä ne tunnistaakin.

Pidän koirista LÄHES yhtä paljon kuin kissoista, muuten en ehkä olisikaan valinnut kissani roduksi burmaa, joka on hyvin koiramainen kissa. Silti olen ihan tyytyväinen, ettei Reiska kuolaa eikä haise koiralta… :> Ja ulkona on kyllä ollut tänään sellanen KOIRANilma, että ihan kiva, ettei kissoja tarvitse viedä ulos pissille! Silti välillä kaipaan osa-aika-ulkoilutettavaa, siis sellaista kivaa kaverikoiraa, jota voin viedä ulos muutamia kertoja viikossa, jos on kiva ilma! Omaa koiraa tuskin tulen koskaan (?!?) ottamaan, mutta JOS ottaisin, niin se olisi kyllä joku iso. Todella iso. Ja kuolaava. 🙁

Nuorena tyttönä muuten tienasin taskurahaa 4H Dogsitter-kerhossa ja tapasin aivan mahtavia koiria. Lemppari ja ehdottomasti rakkain oli musta labradorinnoutaja Fabi, jota vein ulos kerran viikossa monen vuoden ajan. Tunnin lenkin jälkeen istuin vielä toisen tunnin Fabin seurana (eli lähinnä Fabi nukkui ja minä tein läksyjä). Monia eri rotuja ehdin dogsittertouhuilun aikana tavata ja ihan kivasti siinä tienasikin, kun ei mennyt veroja (nykyäänhän siitäkin tietenkin menee, mälsää). Pitäisköhän ottaa selvää, vieläkö dogsitter-pätevyyteni on voimassa? Viis rahasta, mutta voisin haluta taas jonkun kivan koiran elämääni. Lilli ja Nyyti asuvat turhan kaukana. 🙁

Löytyy kai lukijoista koiraihmisiä?

Eiku otinhan mä Nyytistä yhden kuvan! 😀 Pakko lisätä:

3 Comment

  1. Yksi koiraihminen ilmoittautuu! o/ Vaikka meillä pyöriikin kotosalla kaksi kissaa, sydämeni kuuluu silti koirille, heh. Kasvoin koirien kanssa, ja haaveissa on vieläkin hankkia joskus koira, mutta kaikki aikanaan… Ehkä sit myöhemmin! Toistaiseksi kissat on huikeita, vaikka nuo meidän pyörylät ei mitenkään erityisen koiramaisia edes olekaan.

  2. ami says: Vastaa

    Itse oon oikeestaan sekä koira- että kissaihminen, molempien kanssa kun on tullut häärittyä koko elämä. Vähä kaduttaa etten joskus lapsena mennyt tuohon 4H-hommaan mukaan (tai siis nimenomaan siihen koirajuttuun, jossain askartelukerhossa olin………), voisin vielä tän ikäsenäkin mennä! Ne ei taida huolia mua. Löysin kuitenkin sellasen sivun ku Dogia missä voi ettiä koirilleen ns. kummeja tai kummit voi ettiä itelleen koiria hoidettavaksi. Jaiks! Itekin oon tuonne jo aikoja sitten rekisteröitynyt mutten oo vielä kummia kyllä hankkinut.

  3. Tuossa dogsitter-touhussa (välillä olin myös catsitterinä, tai molempia yhtä aikaa…) tuli kyllä mukavasti tutustuttua eri koirarotuihin, oltiin joka vuosi myös koiranäyttelyissä dogsittereinä. Just eilen löysin pöytälaatikosta hoitosopimuksen belgianpaimenkoiran hoidosta. 🙂 Sitä koiraa olin useammankin kerran hoitamassa, aivan ihana tapaus. Olin saanut 5 päivän hoidosta 450 markkaa! Ja siis asuin aina sen koiran luona (omistaja matkoilla). 😀

    Ja tuo on sikälikin ihan jees-hommaa kaikille nuorille, jotka koiraa itselleen haluavat: tulee todellisuus koiran hoidosta aika äkkiä selväks. 🙂

Vastaa