Julistin eilen Facebookissa, että nyt ei sitten tarvitse muiden enää miettiä, miten asuntoni neliöt täytän, koska luokseni muutti mies ja koira. Näin siinä sitten tosiaan kävi. Alunperin tarkoituksena oli, että ehkä joskus maaliskuun alussa jos sinne asti hengissä ja yhdessä selvitään, mutta noh, ihan sama. Tämä tapahtui oikeastaan viime perjantaina eli siitä lähtien olen sitten ollut kai jonkinlainen avovaimo. Huhhuhuhh.
Mies on mies ja koira on 11-vuotias sekarotuinen Rosa, joka reissaa vähän ympäri Helsinkiä eikä siis ole ilonamme jatkuvasti mutta kuitenkin aina välillä. Miestä en mitenkään alunperin suunnitellut ja koiraa en tosiaankaan tilannut, mutta molempi parempi. Reiska ja Arska rakastavat miestä, koiraa eivät niinkään. Reiska antoi sille tuossa jo vähän turpiinkin kun kehtasi mokoma tulla turhan lähelle. Edistystä silti tapahtunut joka tapaamisella, joten eivätköhän nuo piakkoin toisiinsa sopeudu. Rosa ei ole pojista moksiskaan, on niin kissoihin tottunut koira.
Että semmoista. Oli kivaa asua hetki yksin, mutta oikein kivaa on nyt näinkin.
Onnea avovaimoutumisesta 🙂 js koiruudesta myös 🙂
Thänksis 😀
🙂 onnea tuoreelle avoparille! Koira on söpö! 🙂
😀 onhan se!
Jee! 🙂 Ja tiedoksi että seuraavan kerran kun tuun kylään, ajankohta pitää osuttaa sillai että Rosa on kotona 😀
Noo tos viikon päästä se taitaa tulla… 🙂 senkin koiraämmä!
😀 Ja onnittelut (jos nyt tästä onnitellaan?)
Nii en tiijä 😀
Saanko minäki tulla siis viikon päästä..? 😀
Haha saat, mut toi on viel vähän epävarmaa et tuleeko Rosa millon. 🙂
Mitä suurimmat onnittelut avovaimoudesta! Ja ihana toi koira, tui tui <3
Onhan se. 🙂 <3
Onnittelut 🙂 Niinhän se aina joskus menee, juuri niin kun ei suunnitellut.
Mulla näin tuntuu menevän nykyään aina kaikki 😀
Onnittelut avoliittoutumisesta, siitä se lähtee pikkuhiljaa :).
Ja katit pitävät varmasti jöötä Rosalle :D.
Joo kyllä kissat aina puolensa pitävät jos ei muuta 🙂
Oho, mysteerimies! Millaista on ollut kissojen suhtautuminen Rosaan noin niin kuin tarkalleen?
No ekan kerran kun tapasivat niin pojat piilottelivat sängyn alla, Arska oksensi ja kakkasi. Toisen (ja viimesimmän) kerran kun tapasivat, niin meni vähän paremmin, kumpikaan ei oksentanut eikä kakannut vaan uskalsivat vähän liikkuakin. Tosin Rosa makas paikoillaan keskellä lattiaa niin ehkä ne luuli et se oli kuollu. 😛 Kyllähän ne aika säikkynä olivat, mutta uskalsivat kuitenkin olla samassa huoneessa ja aika lähelläkin.
No onneks Rosa on kissoihin tottunut ja leppoisa otus niin luulis totuttelun sujuvan vähän helpommin kuin esim. kissoja jahtaavan yksilön kanssa, heh…
Joo se ei oo kissoja edes huomaavinaan, mikä on pojista varmaan tosi epäilyttävää sekin. 😀
Onneva 🙂 Mun vanhempi kisuli ainaki tottu veljen koiraan, painivat aina keskenään ihan kunnolla 😀
Joo eiköhän noikin ainakin tarpeeks totu ajan kanssa. 🙂
Hurjasti onnea ihanasta spontaanista käänteestä <3 Ja ihanasta Rosastakin <3
Kiitos! 🙂
Kiva näkönen koira.
Joo ihan kultsi!
Elukat vastaan ihmiset 3-2.
Jep 🙁
Onnittelut! 🙂
Tuleekohan susta nyt kissaosa-aikakoiraämmä? 😀
Saa nähä 😀 !
Onnea 🙂
Haa, isot onnentoivotukset koirautumisesta! Ja miehestä kans. 😎
Onnee! 🙂
No mutta onneksi olkoon! Koirasta. Se on oikein oikein syötävän söde! Koirahan aina muistuttaa omistajaansa, joten mies on lempeäkatseinen, rauhallinen ja kissoihin hyvin sopeutuva..?
-Helena ja Blackie-
Nooo tosta keskimmäisestä en ois niin varma… 😀
Hei paljon onnea :)! Kyllä se vaan on ihan kivaa kun on mies talossa 🙂
Nooooooh niin kai 😀