On ne vaan niin mainioita

Heh, bloggausurani hauskimmat kommentit tulivat kyllä ehdottomasti tähän postaukseen. Kiitos vaan kaikille kommenttia jättäneille, sain hyvät naurut siellä Joensuun reissulla, vaikka puhelimen kautta en jaksanutkaan heti vastailla. Nyt kävin laittamassa vastakommentteja. Ihan supereita kissamaisia juttuja tuli, ootte ihania. Ja kissanne ovat ihania!

Kuten eräs kommentissaan totesikin, niin kissat eivät todellakaan ole pelkästään ylimielisiä vittupäitä, kuten yleensä ei-kissaihmiset väittävät. Olen aiemminkin täällä kirjoittanut, että mun mielestä kissoista alkaa tykkäämään kunnolla vaan asumalla sellaisen kanssa. En sano, että niitä oppisi tajuamaan, olisi ehkä vähän liioittelua…Vieraiden ihmisten läsnäollessa kissat eivät käyttäydy samalla tavalla kuin vain omistajiensa seurassa ja kissaan tutustuminen ottaa pidemmän ajan. Kissoja pidetään helposti viileinä ja vaikeina otuksina, mutta se johtuu vain siitä, ettei niitä tunne.

Mutta joo, on ne vittumaisiakin! Ketä kissanomistajaa muka oikeasti ei välillä ärsytä kissojen jatkuvat tavaroiden pudottelut, ruokakiukuttelut, kaiken liikkuvan perässä hyppiminen, skitsohepulijuoksukohtaukset, viherkasvien syöminen ym. ym.? Kyllä minä ainakin myönnän useinkin ärähtäväni, kun TAAS jompi kumpi pojista tekee jotain ärsyttävän kissamaista. Mutta kissojahan ne ovatkin. Mulla on onneksi niin ihanat kissapojat, että eivät tahallaan tuhoa mitään huonekaluja tai kiukuttele hirveästi mistään (Reiskakin märmättää Arskan tultua taloon enää tosi harvoin). Ja Rosa-koirankin kanssa tulevat hyvin toimeen.

Mun pojat on ihan yltiöseurallisia, hellyydenkipeitä, uteliaita, hassuja, ihan parhaita. On niistä kyllä vaan ihan hirvittävästi iloa ja seuraa ihan joka ikinen päivä. <3

Ylistäkää toki tekin kissojanne!

P.S. Jonkin verran poikia (ja tietenkin pakollisia päivän #instafoodeja, heh) päivittelen myös Instagramiin, minut löytää sieltä @kissisheini . Olen muuten ihan koukussa Instagramiin, huhhei!

13 Comment

  1. Omaa kissaa en omista ja oikeastaan kaikki kokemukseni kissoista on tallilta. Pari kertaa meinannut saada sydärin kun satulasuojan sisältä on luikahtanut kissa.
    Mutta tutullani on kaksi ihanaa siperialaista joista toinen rakastaa seurata vierestä kun kaverini meikkaa ja toisella on tapana tulla hoivaamaan jos on kotosalla sairastamassa.

    Sun kissakuvat on aina niin hienoja ja jutut hauskoja! Ja voi Rosa, sillä on aina niin hirmu kiltti ilme ♥

    1. Joo, saa muidenkin kissoja hehkuttaa! 🙂

      Ja Rosa ON vaan niin kiltti aina. Paitsi ulkona se on itsepäinen ku mikä. 😀

  2. Anni says: Vastaa

    Kissat tekee tahallaan monia asioita.. Ja joku uskaltaa vielä väittää etteivät kissat olisi kekseliäitä ja oppivaisia tai ainakaan ihmisläheisiä?! Höpöhöpö, juuri niin kuin sanoit, kissoja oppii rakastamaan vasta (viimeistään) sitten kun niiden kanssa asuu. Okei, joskus harvoin saatan myös vihata kissoja juuri siksi kun niiden kanssa asuu… Mutta sitten kun ne tulevat syliini ”leipomaan” tai puskemaan naamaa, niille voi antaa anteeksi myös tämäntyyppiset ”vahingot” 😉

    http://taplatytot.blogspot.fi/2012/03/mutta-mita-tapahtui-lampulle-osa-2.html

    1. Niinpä! Tänään työmatkalla bussissa näin pienellä ”pelto-osuudella” tien vieressä pörröisen kissan, joka vaan siellä keskellä istui kaikessa rauhassa selkä suorana ja katseli liikennettä. Tuli heti sellanen fiilis, että ai vitsi, kissat on vaan niin huippuja. 😀

      Toi lamppu on kyl huippu. 😀

  3. Mä NIIN allekirjoitan tuon, että kissoja oppii tajuamaan (edes vähän…) vasta, kun on asunut sellaisen kanssa. Mä en ennen edes pitänyt itseäni mitenkään kissaihmisenä, kasvoin koiran kanssa (kunnes sain apinakaverin eli veljen, öhöhö, oonpas hauskalla tuulella tänään), mutta ei mulla koskaan mitään kissoja vastaan ollutkaan. Nyt kyllä riittäis kerrottavaa, mut on ne silti niin huikeita otuksia että vaikka kuinka märmätän kissanhiekoista sängyllä sohvalla matolla keittiön pöydällä ihan missä vaan tai karvoista harmaasta matosta, raadelluista tapeteista (…), keskellä yötä pidetyistä juoksumaratoneista (miten kahdesta noin pienestä otuksesta voikin lähteä niin kova ääni…) tai siitä, että vain YKSI seitimerkki kelpaa ja silloinkin vain olkkarin matolta tarjoiltuna ja sopivanlaiseksi keitettynä, niin en mä silti noista kummastakaan tahtoisi luopua. Ihan paras merkintä. <3

    1. Monet ei-kissoihin-tottuneet vieraat suorastaan pelkäävät meidänkin poikia, vaikka miten kertois että ei ne raavi tai pure. Ja ymmärrän tämän, koska niin pelkäsin mäkin ennen! Tai no vieläkin toki olen varovainen vieraiden eläinten kanssa, mutta aiemmin kun en vielä kissaa itse omistanut, oli kissojen eleet ja kaikki niin vieraita. Nykyään osaa ottaa rennommin vieraidenkin kattien kanssa ja silitellä rohkeammin ja oikeista paikoista 🙂

  4. M says: Vastaa

    Voi mun murut on kyllä niin ihania! Tai pitäis varmaan sanoa oli, selitän kohta miksi. Monta kertaa sai kyllä nauraa niiden toheloinnille ja suuttua silmittömästi kun oli taas jonku elektroniikkalaitteen johdot järsitty, opiskelijalla kun ei sais olla yhtään ylimäärästä rahanmenoa… 😀 Nyt tosiaan keväällä erottiin poikaystävän kanssa ja kissat joutu asumaan porukoiden luona, ei kahtaa kissaa yksiöönkään viitsi laittaa kun jo pienempään kaksioon muutto sai toisen niistä ihan hulluksi. Tosi harmi koska ne on vieläkin mun karvalapsia vaikka ne on jo ehtiny vieraantumaan musta kun eivät tuu enää mun vanhaan huoneeseen mua tervehtimään kun oon porukoilla 🙁 Hädin tuskin tunnistavat enää, it breaks this mommy’s heart </3 Mutta pitää olla onnellinen että murusilla on nytte isot ja omat reviirit, yllinkyllin raitista ilmaa ja riistaa jahdattavaks! Ikävä on kuitenkin kova 🙁

  5. nasse says: Vastaa

    Arskan ilme ekassa kuvassa on ihan erityisen mainio, voi että <3

    Ja tosiaan, minähän pidin itseäni lapsesta asti visusti koiraihmisenä. Odotin vain sitä päivää, että elämä vakiintuisi ja säännöllistyisi sen verran, että koira voisi tulla taloon.

    Kun sitten vihdoin oli edessä muutto inhimillisen kokoiseen kämppään, löysin itseni säännöllisesti löytöeläinkodin sivuilta ja apulasta, ja törmäsin sitten kerran ilmoitukseen ihan täydellisestä, mun elämäntilanteeseen sopivasta elikosta, joka vastasi luonteen ja ulkonäön puolesta kaikkia mun toiveita. Paitsi että se oli kissa. No mikä jottei. Toi kissa onkin nyt se maailman rakkain ja raivostuttavin otus. Vähän enempi eläinten kanssa tekemisissä ollut mies (melkein yhtä rakas ja raivostuttava kuin kissa, hah) naureskeli kovasti mun ennakkoluuloisille mielikuville, jotka murtui päivä päivältä enemmän ton kissan kanssa asuessa. Rakkaudennälkäinen karvapallo, joka on kyllä hönömpi kuin yksikään tuntemani koira 😀

    1. Arskalla on kyl aina ilmeet hallussa. 🙂

      Mä olen aina ollut sekä koira -että kissaihminen, mutta omaa koiraa tuskin koskaan otan. Rosa tuli vähän niinku ”kaupanpäälle” ja se on hyvä juttu, mutta olen vannottanut miestä lupaamaan, että ei enää oteta koiraa. 😀 No, never say never, tiedetään, mutta vaikka koirista pidän tosi paljon, en silti halua sellaista omistaa. Ainakaan kaupungissa. Jos joskus pimahdan ja muutan johonkin korpeen, niin ehkä sitten…joku bernhardilainen 😀

  6. Hei! Punnarin tummasuklaakuorrutet omenarenkaat! Kaakaopitoisuus kuulemma väh. 60% kun tänään kävin 🙂

    1. Oooooooo, no se on kyl jo ihan jees! 😀 Kiitti!

  7. Anonymous says: Vastaa

    Kissat on maailman ärsyttävimpiä otuksia, mutta on ne vaan silti niin ihania. <3 Mulla on sekä koira että kissa ja miellän itseni enemmän koiraihmiseksi, mutta meininki saattaa vaikuttaa vähän erilaiselta… Koiralla on kova kuri, mutta jos kissa menee aamupalaleipääni, niin saatan rääkäistä sille mutta pöydältä pois sen nostaessani on kyllä pakko vähän rapsutella… Ärsyttää vähän tää jako koira- ja kissaihmisiin, kun tuntuu että jos vihjaisen olevani vähän enemmän ensimmäistä sorttia, niin heti oletetaan, että vihaan kissoja ja kaikkien kissaihmisten karvat nousevat pystyyn. 😀 Ja toimii varmaan toisinkin päin. Tykkään molemmista. :3

    1. Heh, joo, totta. Jännä silti, että niin monet tuntuvat olevan vahvasti joko tai. Itsekin tykkään molemmista, mutta haluan omistaa vain kissoja.

Vastaa käyttäjälle M Peruuta vastaus