Muutama sana bloggauksesta

Peace, man!

Mulla on nyt pakottava tarve sanoa pari sanaa bloggauksesta! Yrittäkää kestää. Yritän tehdä sen suututtamatta ketään. Tämä on nyt enemmän tällaista ajatusten virtaa.

Kuten aiemminkin olen maininnut, vielä vuosi sitten olin hyvin jopa blogivastainen, en lukenut ainuttakaan blogia ja olin aina vähän tuhahdellut niille, ”Ketä muka oikeesti jonkun elämä voi kiinnostaa niin paljon?” Keväällä taisin jotenkin vahingossa eksyä Indiedays-sivustolle ja sitten viihdyinkin siellä jonkin aikaa monien ihanien blogien parissa. Siitä se sitten lähti, ja löysin muitakin hyviä blogeja. Kevät-kesällä aloin miettiä, että kiinnostais oikeestaan perustaa ihan omakin blogi. Kesän ajan tätä ideaa kypsyttelin ja sitten elokuun lopulla tämän tosiaan aloitin. Ja oon ollut ihan hirveän kiintynyt blogiini! Aiemmin ihmettelin muiden blogeja lukiessa, kun bloggaajat ottivat niin helposti nokkiinsa kaikesta arvostelusta blogiinsa liittyen. Nyt mä ymmärrän täysin, oma blogi ON rakas! Hirmuisen rakas.

En vieläkään osaa ihan määritellä tätä blogia, kunhan kirjoittelen kaikenlaisesta mua innostavasta ja kiukuttavasta. Ja hassua huomata, että itsekin hyötyy näistä omista kirjoituksistaan, useinkin nimittäin etsin jotain vanhempaa omaa postausta, kun pitää virkistää muistiaan jonkin asian suhteen. Välillä ihan kyllä pelottaa, että mulla ON jotain ns. vakkarilukijoita! Tavallaan kuitenkin lähdin siitä ajatuksesta, että pidän blogia vaan itselleni ja muutamille tutuille (joiden ansiosta blogin nimikin (ja myös nykyinen banneri!) alunperin tuli…) Mutta ihan huippua, että joku muukin jaksaa mun juttuja lukea, älkää menkö yhtään mihinkään!! Olen ihan jo kiintynyt teihin!

Tämän oman blogini ansiosta oon myös saanut lukulistalleni aivan mahtavia blogeja. Koska itse tykkään siitä, että postauksiani kommentoidaan, haluan myös itse jättää kommentteja muiden kirjoituksiin. Mutta en toki kaikkiin ja ihan aina, joinakin päivinä ainoastaan luen, enkä jaksa kommentoida. Viime aikoina olen ahkerasti etsinyt ehkä enemmän omaa elämäntilannetta lähellä olevia blogeja. Eli semmoisia kolmeakymppiä lähestyvien, mutta ehkä (vielä) lapsettomien, huumorintajua omaavien tyyppien blogeja. Kosmetiikkaa käsittelevät blogit ovat myös sydäntäni lähellä, sitä aihetta kun täällä omassakin blogissa riittää. Kiinnostun kyllä blogeista todella helposti ja klikkaan lukulistalleni (seuraan blogeja lähinnä Bloglovinin kautta).Yritän saada jotain linkkilistaa lempiblogeistani myös tänne blogiini, tai ainakin kokeilla niiden lisäämistä taas Bloggeriin…jos ne tällä kertaa siellä pysyisivätkin.

Mulle yksi todella tärkeä asia blogista kiinnostumisessa on se itse henkilö, bloggaaja. Aika nopeasti kuitenkin saa jonkinlaisen kuvan siitä, millainen ihminen siellä oikeen kirjoittelee. Yritän välttää epäystävälliseltä vaikuttavien bloggaajien blogien lukemista, ja erityisesti lukijoiden kommentteihin vastaamistyylissä tulee hyvin ilmi, millainen tyyppi oikeen on kyseessä. On olemassa muutamia todella suosittujakin blogeja, joiden lukijakuntaa en vaan ymmärrä, sillä omiin silmiin bloggaajat vaikuttavat todella töykeiltä ja epäystävällisiltä. Mutta jokainen valitsee sen, mitä lukee, tietenkin. Ja ihmiset ovat toki erilaisia. Mielestäni kuitenkin jonkinlaista kritiikkiä olisi hyvä osata ottaa vastaan, jos kuitenkin kommentoiminen on laitettu mahdolliseksi. Hävyttömyydet ja ilkeydet ovat asia erikseen.

Olen osittain sitä mieltä, että blogeissa jatkuvasti lisääntyvä mainostus on, jos ei nyt pilannut, niin ainakin huonontanut monta hyvää blogia. Siis nimenomaan niiden postausten kannalta. En jaksa yhtään näitä nelly.com ”klikkaa tästä itsesi ostoksille (eli anna mulle rahaa)!”, yves rocher ”ihana glitterposkipuna (nooo menettelee)!” ym. -postauksia, joiden tarkoituksena on vain mainostaa. Ymmärrän tietenkin, että tästä on hyötyä paitsi bloggaajalle, myös blogin lukijoille (tietoa, arvontoja, alekoodeja jne.), ja koska olen työssänikin tekemisissä näiden juttujen kanssa, en edes lähde tähän sen syvemmin. Totean vain, että itseäni eivät kiinnosta blogit, joissa suurin osa postauksista on pelkkää mainosta vailla mitään varsinaista sisältöä.

Tässä siis päteekin sama: ei tarvitse lukea, jos ei miellytä. Eli ne paljon haukutut ”kateelliset vikisijät” voisivat siis mieluummin pysyä kokonaan poissa ko. blogeista, jos ovat tällaista mainostusta vastaan. Kävijä/lukijamäärän perusteella nämä blogit niitä sopimuksia tekevät. Suomessa ollaan vielä lapsenkengissä, mitä tulee tähän ja vasta nyt viime aikoina mainostajat ovat tosissaan alkaneet havaita, miten paljon blogeja ihmiset lukevatkaan. Tämä on kuitenkin tavallaan myös tylsää. Mutta toivottavasti bloggaajat tajuavat tehdä oikeasti hyviä diilejä, eivätkä mainosta vain pelkästään parin puuterirasian takia!

Ja mitä tulee näihin bloggerissa oleviin AdSense -mainoksiin: pitää olla älyttömästi lukijoita, että niistä saa jotain rahaakin. Ei siis kannata pilata bloginsa ulkoasua näillä aika rumilla mainoksilla, jos ei ole jo oikeasti todella paljon lukijoita. Mieluummin sopii suoraan näiden puljujen kanssa mainostamisesta ja näin varmistaa, että rahaa myös tulee. Tai edes niitä puuterirasioita.

No, kuitenkin. Blogit ovat ihania ja olen ihan koukussa niihin. Ja harmittaa, etten löytänyt niitä aiemmin! Ja okei, tuli enemmän kuin muutama sana. 😀 Toivottavasti kukaan ei vetänyt hernettä nenään tai jos veti, niin ei ainakaan ihan hirveän syvälle…Ja kommentoikaa toki.

P.S. Tosi mainio uudistus kommenttiosiossa!!!

31 Comment

  1. Mirka says: Vastaa

    Asiatekstiä kuule! 😀

    Jänskä homma miten tuohon bloggaamiseen kiintyykin. Mäkin olin varma, etten ikinä moista rupea kirjottelemaan, mutta sitten törmäsin muutamaan hyvinkin mielenkiintoseen blogiin ja bloggaajaan, ja jotenkin sitä alkoi kutkuttaa, että josko itsekin alkais höpistä kaikkea blogin muodossa, hah. Oon kyl vieläkin todella äimän käkenä, jos joku edes lukee mun blogia, mutta mahtavaa, koska ilmeisesti lukee ;D Ja jos ei lukisikaan, niin se on se TYYDYTYS, joka siitä kirjoittamisesta tulee. Itse olen aina ollut parempi ilmaisemaan itseäni kirjallisessa muodossa ja bloggaaminenkin on tavallaan terapeuttista. Kirjoitin vuosia Livejournalissa päiväkirjan tapaista, mutta sekin oli suurilta osin privaatti. Nyt olen lähtenyt hieman julkisemmalle tielle ja sehän tässä vähän jänskättää 😮 Yksi päivä tässä muuten luin vuosien takaisia Livejournalin merkintöjäni ja naureskelin ja muistelin tekemisiäni ja sen aikaisia fiiliksiäni. Hauskaa!

    Ja kirjotit muutenkin just mun ajatukset tuohon, allekirjoitan!!

    Tykkään sun blogista just sen takia niin paljon, että vaikutat vilpittömältä, aidolta ja hauskalta ihmiseltä. Tapa jolla kirjotatkin on niin mahtava, erottaa sut suuresti harmaasta massasta! Kyllä sen vaan blogitsekin tuntee, että millainen ihminen toisessa päässä on! 🙂

    1. Mä oikeasti ihan punastuin (tsekkasin peilistäki!) sun kehuista, kiitos! 😀

      Osaan olla kirjoituksissani usein hyvinkin kärkäs, ja monesti mut myös ymmärretään väärin – blogini myötä yritän opetella kirjoittamaan selkeämmin ja monesti jopa ihan uudelleen. Usein saan aina korjailla sanomisiani jälkeenpäin, joten yritän lukea tekstiäni tarkemmin, enemmän ”vieraan ihmisen silmin.”

      Ja ihanaa, että jatkoit kuitenkin omaa blogiasi, ihan jo huolestuin!

  2. Ruu says: Vastaa

    Aamen tuohon mainostus osioon, henkilökohtaisesti en jaksa lukea enää näitä blogeja jonka jokainen postaus käsittlee vaan jotain sponssiromua, hyvin harva kun niistä mitään kriittistä koskaan sanoo, ei kaikki voi olla niin hyvää vaan koska se on ilmaista… Ja en ikinä klikkaa minkään blogin linkkejä, jos tuote on sellainen että se kiinnostaa minua, menen ja googletan sen, minun klikkauksillahan kukaan ei kassaansa kerrytä 😀 ja jos joku taas vetoaa siihen että kateelliset kommentoi, niin ainakin omasta puolestani voin sanoa että minulla on ihan varaa ostaa ne romut mitä tarvitsen.

    1. Ymmärrän sen, ettei blogissaan halua varsinaisesti haukkua tuotteita, vaan tietenkin valitsee ne, joista on jotain hyvää sanottavaa. Ja toki itsekin saan jatkuvasti blogeista tietoa minua kiinnostavista tuotteista, joten on tietenkin lukijallekin eduksi tällainen ”mainostus”. Totuushan kuitenkin on, että jos et näistä ”sponssiromuista” blogissasi kirjoita ja mieluiten vielä kehuvaan sävyyn, et niitä myöskään tule jatkossa saamaan. Yritän siis pitää tämän mielessä näitä ylistystekstejä lukiessani.

  3. Nina says: Vastaa

    No niin, tämä(kin) teksti voisi olla mun kirjoittama. Pelottavaa 😀

    Ja liittyen tuohon hyvien blogien löytämiseen, kiiitos ja kumarrus siitä että aikanaan kommentoit mun blogiin ensimmäisen kerran. Ilman sitä en ois varmaan koskaan löytäny tätä blogia ja etenkään bloggaajakollegaa, jonka totean päivittäin olevan mun kanssa samaa mieltä about kaikesta. Paitsi laskiaispullista.

    Heini, oot IHAN RAKKAUTTA :D:D

    1. Haha, en enää muistanutkaan, että kumpi vieraili toisen blogissa alunperin! 😀 Pidin sun blogin löytämistä kyllä ihan aarteena, nimittäin pelottavankin saman suuntaisia ajatuksia meillä on, mikä on ihan mahtavaa.

      Nyt onkin siis haaste saada sut tykkäämään laskiaispullista! 😀

    2. Nina says: Vastaa

      It wasn’t me! 😀

    3. Nina says: Vastaa

      Voi vitti luen koko ajan että laiskiaispulla!!

    4. Syytön olen siihen 😀

  4. Jenni says: Vastaa

    Aika jännään väliin tuli tämä postaus, näin nimittäin viime yönä unta, että aloitin oman blogin :oD! Muistan siinä miettineeni, että wau! Mullahan riittää juttua vaikka kuinka! Tosielämässä niin ei vaan taida olla. Siksi pysyttelen tiukasti täällä lukijapuolella :o).

    Ja blogeja luenkin sitten vähän liiankin kanssa ja joka lähtöön. Ihan liian usein lauseeni live-elämässä alkaa: ”Luin yhdestä blogista… ”
    Blogeja lukemattomat ystäväni pitävät mua kai jotenkin friikkinä. Heh.

    Olen siitä kummallinen, että sen lisäksi, että luen blogeja, joissa on jotain mihin samaistua (elämäntilanne/ikä, kiinnostuksen kohteet jne.), luen myös blogeja, jotka ovat ihan eri maailmasta. Esimerkiksi jonkun 18 vee kotona asuvan tyttösen juttuja tai jonkun pintaliitotyypin ihme tarinoita. Sitten niitä ihmettelen ja kauhistelen :oD! No kai niistä saa jotain uudenlaista näkökulmaa maailman menoon. Ja nykynuorison touhuihin (nimim. ikinuori 30 vee)!

    Sinun blogiisi löysin jonkun kommenttiboksin kautta muistaakseni.. Ja tänään jäi käteen taas uusi mielenkiintoinen tuttavuus, koska pakkohan toi Ninan blogi oli käydä kurkkaamassa! Siinä on loppuillaksi puuhaa, kun selailen sen vanhoja postauksia läpi.

    No tästähän tuli pitkä kommentti. Ja punainen lanka katosi vissiin jonnekin matkan varrelle.. Piti vaan sanomani, että jatka samaan malliin, tästä blogista on tullut yksi mun lemppareista :o).

    1. Tykkään itsekin vilkuilla ihan kaiken ikäisten blogeja, ei se siis välttämättä iästä kiinni ole! En vaan ehkä välttämättä jaksa enää ainakaan vakituisemmin lukea ylioppilaskirjoitusjännityksestä tai purnausta kotiintuloajoista…nuo kun ovat itselläni jo niin historiaa. Mutta onhan tämä omakin blogini todella pinnallinen ja periaatteessa ihan yhdentekevistä, turhista asioista minäkin bloggaan, en mä mitään ”asiablogeja” jaksa lukeakaan!

      Ja hei, mullakin monet lauseet alkavat juurikin noin, ”luin yhestä blogista…” ! 😀

    2. Nina says: Vastaa

      🙂

  5. Mitä ihmettä, oletko sä blogannut vasta viime elokuusta? :0 Kamalaa, luulin että pidempään jo, kun sulla tuntuu olevan niin asiantunteva ote tähän hommaan, hehe. Ja ei hätiä mitiä, mua ei ainakaan loukannut millään tapaa mikään kirjoittamasi, ei jäänyt hampaankoloon mitään tai muutenkaan, varsin asiallinen kirjoitus oli! Mulle tämä tämmöinen julkinen bloggaaminen on ihan uusi kokemus, ja oon vielä ihan aloittelija koko touhussa, heh. Mutta jotenkin kummasti sitä on muutama lukija tarttunut matkaan, uskomatonta!
    Mua kanssa kiinnostaa hurjasti suunnilleen samanikäisten blogit, en mä sinänsä mitään tiettyä teemaa seuraa, vaikka vahtaankin joitain tiettyjä juttuja joistakin blogeista, heh. Kosmetiikkajuttujen perään en juurikaan ole, kun en vaan hoksaa niistä mitään, ja yleensä mua risoo aikalailla kaikki kosmetiikkapostaukset, mutta sä olet siihen tehnyt kyllä huomattavan poikkeuksen: kirjoitat niin asiallisesti ja hyvin että itekin on alkanut kiinnostaa tietyt tuotteet. :0 Ja Reiskankin takia tänne aina tuun uudelleen ja uudelleen, heh. Ja itsekin vaikutat tosi aidolta ja hauskalta tyypiltä, kyllä sekin yllättävän paljon merkitsee että minkälainen tyyppi niitä blogimerkintöjä siellä naputtaa vai onko siellä ruudun toisella laitettu vaan joku apina hakkaamaan näppäimistöä, hehe.

    1. Heh, kyllä vaan. Elokuun lopussa kirjoitin ihan ekan postaukseni tänne. 🙂 Ja mun ihan eka blogi tämä on. Mun piti ensin aloittaa vain kosmetiikkaa käsittelevä blogi, jota aloinkin kasaamaan, mutta totesin, etten halua sellaista pitää. Niin paljon sellaisia hyviä on jo olemassa! Ja haluan kirjoittaa välillä ihan muusta.

      Reiskaa yritän kyllä saada tänne blogiin enemmänkin! Ja uusi bloggauksen aihe varmasti tulee olemaan se tuleva, uusi asunto ja siihen liittyvät sisustusjutut. Ja toivottavasti matkapostauksia on myös joskus tulossa…

  6. Miia says: Vastaa

    Puhut ihan asiaa. Kyllä ihmisen kirjoitus tavasta pystyy arvioimaan ja juurikin miten vastaa. Enempää en nyt komppaa koska alan laittaa ruokaa, mutta olen iloinen että kehuit silloin joskus manaa koska muuten en ehkä tietäisi että tälläinenkin blogi on:)

    Ja musta tuntuu kanssa että puhun vaan ”yhessä blogissa oli näin…” Luulisi että työkaverit ärsyyntyy kun ne ei lue blogeja. Kaverit onneksi lukee. Olen suositellut jopa joillekin asiakkaille blogeja.

    1. Toki kirjoitettua sanaa saattaa tulkitakin väärin -> todellakin kokemuksesta tiedän. Mutta silti, en jaksa lukea blogeja, joiden kirjoittajasta tulee ikävä fiilis. Ei sen tartte mun kaveri ollakaan, mutta…se ikävä fiilis.

      Ei blogeissaan kuitenkaan tartte yltiöpositiivinen olla, mä ainakin sanon suorat sanat! 😀 Kiva välillä lukea jotain negailuakin. Ja todellakin käytän blogiani jatkossa ihan suoraan avautumiseenkin, kuten esim. CityDeal-tapauksessa…

      Ja mä käyn usein ihastelemassa Manaa! 😀 Se on ihan supersulokas.

  7. Elisa says: Vastaa

    Oma blogi tosiaan on hirmu rakas, vaikkei sitä tajuakaan. Enkä ole vieläkään oikein herännyt siihen todellisuuteen, että mulla on noin puolensataa lukijaa jo. Miten mun jutut muka voi kiinnostaa niin paljon? 😀 Nyt kommentitkin on postauksiin lisääntyneet huimasti, mistä olen ihan ikikiitollinen. On vihdoinkin kosmetiikkanarkkarikavereita joiden kanssa puhuu samaa kieltä.

    Munkin lauseet alkaa lähes aina ”yks bloggaaja suositteli tätä” tai ”blogista luin että”… Onneks kaverit tietää mun bloggailun ja kun lukulistalla on varmaan jotain lähemmäs 40 blogia jo, niin ymmärtävät että varmaan tarttuu jotain sieltä mieleen.

    Sitten kyssäri liittyen tähän sun mahtavaan kommenttiboksiuudistukseen. How is this possible?! Me want too!

    PS. Tarvii vielä sanoa, että sulla on ihan järkyn hyvä blogi ja siksi kommentoin mielelläni 🙂 Varmaan joka postaukseen mulla on jotain sanottavaa, ja yleensä komppailen kympillä. Keep on the good work 🙂

    1. Joo, mullekin tuli ihan järkytyksenä ja yhtäkkiä, että mun blogiin on jotain kummallista liikennettä! 😀 Ja tykkään hurjasti, kun nykyään kommentoidaankin. <3 Luen kommentteja myös muiden blogeissa ja etenkin jos jotain keskustelua kommenttien kesken esiintyy, se on mahtavaa.

      Tämä kommenttiboksiuudistus tuli siis eilen illalla, ihan yhtäkkiä! Ekaks ihmettelin, kun kommenttiosion fontti oli muuttunut, ja vasta Ninan blogin kautta havaitsin, että tosiaan, tähän on tullut tällainen näppärä vastausmahdollisuus. Ehkä nämä tulevat piakkoin kaikkiin bloggerin blogeihin, jos ei vielä ole?

    2. Elisa says: Vastaa

      Löysin sen mistä tän saa päälle. Mulla oli se vanha bloggerin käyttöliittymä vielä käytössä, ja kun päivitin uuteen ja sieltä klikkailin asetukset oikeiksi niin nu fungerar det.

      Mun mielestä kans kommentit on melkeinpä puoli blogia, keskustelu on niin kivaa ja varsinkin tämmösistä asioista joista itse on kiinnostunut 🙂 Vuorovaikutus, jes!

    3. Ah, no niin. Tosin mä en muista siirtyneeni siihen uuteen koskaan, kun se näytti niin oudolta…mutta silti tää tuli ihan itsekseen, mystistä.

  8. Oh, oon kirjoittanu melkeen samanlaisen postauksen joka makaa edelleen luonnos-kansiossa, hehe. Mulla on menny tää blogi-lukeminen niin pitkälle, etten melkeen tee mitään muuta netissä.. Uutiset? Mitä ne on? Luen siis jotain yli 100+ blogia. Onneksi kaikki ei päivitä joka päivä haha.
    Tosin koska en oo melkeen viiteen vuoteen Suomessa asunu, niin en oo oikeen päässyt sisään Suomen blogosfäärin juttuihin. Oon joka päivä metsästämässä uusia suomalaisia blogeja.. joten joo tee vaan sellanen lista, jos sulta löytyy jotain kivoja 😉
    Mainoksista sen verran, että sen näkee jo aika nopeasti milloin on kysessä mainos, joten jos tuote kiinnostaa saatan lukea, mutta jos esim joku ns. muotiblogi mainostaa vaikka kanankakkaa kasveihin, lopetan kyllä sen lukemisen aika usein, enkä oikeastaan klikkaa takas siihen blogiin. Paitsi jos tietty sattuisin tarvitsemaan kanankakkaa.. jos joskus päätän ostaa eläviä kasveja mun kotiin. Höhö.

    1. Heh, mullakin tämä kirjoitus makasi jonkin aikaa luonnoksissa, ja meinasin jo tänään sen poistaa, mutta päätin pistää sitä vähän uusiks ja julkaista. 😀

      100+ kuulostaa jo hurjalta! 😀 Mut itelläkin tuntuu vaan määrä lisääntyvän…

      Ei oo muuten munkaan kodissa eläviä kasveja! 😀 Ei ne viihdy kun meillä on niin kuumaa ja pimeetä ja jos ne jotenkin onnistuiskin täällä kitumaan, niin on sit viimeistään hirviö-Reiska joka ne syö.

  9. Mohn says: Vastaa

    Jaiks, mihinkähän väliin tää kommentti tulee…. 😉

    Olen kovasti paljon samaa mieltä. En yleensä jaksa kiinnostua saati lukea sellaisia blogeja joiden kirjoittajista en saa oikein minkäänlaista otetta. Ikä ei kuitenkaan ole minulle mikään kynnyskysymys…ellei se sitten pomppaa tekstistä ikävästi silmille. Itse edustan ”vanhuskastia”, en ole muistaakseni vielä kertaakaan törmännyt itseni ikäiseen saati vanhempaan bloggaajaan (siis kosmetiikka-aiheesta kirjoittavaan). Vaikka en itse omasta mielestäni ole kylläkään ollenkaan vanha, päinvastoin!! =)

    Mainoksista en tykkää, en siis niistä jotka vilkkuu pitkin blogia saaden aikaan jokusen ottasuonen nykimisen enkä niistä, jotka esiintyy blogitekstin muodossa. Varsinkaan niistä. Toki luen blogeja joissa kirjoitetaan ilmaiseksi saaduista tuotteista mutta niissä kirjoitetaankin asiallista ja rehellistä tekstiä. En myöskään pidä blogeista joissa selkeästi kirjoitetaan kosiskelevaan ja myyvään tyyliin, ihan sama mitä tai mistä niissä kirjoitetaan. Tosin pakko myöntää, että pari sen tyyppistä blogia on lukulistalla enkä oikein osaa selittää miksi ne siellä keikkuu.

    Aitous, siitä minä pidän ja minusta se kyllä välittyy tekstistä. Jos ihminen kirjoittaa aidosti ja rehellisesti ja sydämestään niin minä tykkään. Toki arvostan myös sisällön antia eli ihan mitä tahansa suoraan sydämestä tulevaa vuodatusta en jaksa sulatella. 😉 Arvostan myös kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. En kuitenkaan siedä tahallista loukkaamista enkä varsinkaan ilkeilyä. Suoraan voi sanoa loukkaamattakin.

    En oikein ymmärrä anonyymien kommenttien ottamista vakavasti. Tai henkilökohtaisesti. Varsinkaan jos kommentoija ei osaa edes perustella ajatuksiaan/mielipiteitään. Olen aika jyrkkä tässä asiassa ja minua ärsyttää toisinaan komenttibokseissa esiintyvä ylimielisyys/ylenkatse ja ihan järkky itsekkyys mitä erityisesti nimettömät ihmiset tykkäävät ilmaista. Ihan kuin bloggaaja olisi heille jotain velkaa tai tilivelvollinen. Olen kuitenkin samaa mieltä kuin sinäkin, että kritiikkiä pitää myös osata vastaanottaa ja osaltaan se sisältää myös sen, että kaikkea ei kannata ottaa kovin vakavasti. Niin ja toisaalta pitäisi osata erottaa se hyvä ja asiallinen kritiikki ja kenties jopa ottaa siitä opiksi.

    Huh, ihanhan tässä meinaa kiihtyä! 😉 Minulla on paha tapa kirjoittaa monisanaisesti. Niin omat blogitekstini kuin kommenttini toisten teksteihin. 😉 Minä tykkään kommentoida lukemisen lisäksi mutta en tokikaan kommentoi aina ja kaikkea. Luen myös kaikki edelliset kommentit ennen kuin itse kommentoin. Tykkään hyvästä keskustelusta! =)

    Jaahas, josko lopettaisin tähän, nukkumaankin pitäisi yrittää suoriutua…

    1. Aamen! 😀

  10. Mari says: Vastaa

    Musta on ihanaa, kun sä alotit tän blogin ku en mä oo muka ehtiny kirjottamaan sulle kirjettä moneen vuoteen 😀 Mun kaikki aika vaan menee kaikkeen muuhun, kun paperille kirjottamiseen, höh!

    Bloggaaminen on kyl koukuttava harrastus, varsinkin kun siihen yhistää hurjan valokuvaushimon 😀 Tosin tää tammikuu on ollu yhtä kärsimystä, kun rakas järkkäri meni huoltoon 😛 Just ku löysin blogiin mun näkösen ulkoasun!

    Kaiken ton mainostamisenkin voi hoitaa kahella tavalla. Hyvin tai huonosti.. Ei mua kiinnosta ne läpinäkyvät postaukset ”vau sitä ja tätä nelly.comissa” ja sitten kuvat siihen jostain tradedoublerista. Mut emmä tiiä, ei kai se oo tyhmä joka pyytää.. Ihan eri asia, jos joku bloggaaja ihan aidosti on testannu jotain tuotetta ja kertoo siitä omat kokemuksensa. Uutuustuotteet kiinnostaa kuitenkin aina 🙂

    1. Mari-kultaseni, mä en varmaan enää edes omista kirjepaperia. 😀

      Yritän suhtautua pienellä epäluulolla näihin sponssattuihin meikkitestauksiin, koska niistä väkisinkin kirjotetaan jotain positiivista. Mutta toki, uutuudet kiinnostaa.

    2. Mohn says: Vastaa

      Hmmm…mä joskus kersana keräilin kirjepapereita. Se oli siis niinku vähän sellanen harrastus… 😉

    3. Mä kans! Mut sillon myös ahkerasti kirjottelinkin…Nyt ei enää mistään ees saa kivoja kirjepapereita, ei edes Tiimarista! >:( Saa nähdä miten mun käy, kun joskus sinne Japaniin meen… 😀

  11. Joo, mä samaistun tohon tekstiiin täysin! Omaan blogiin kiintyy tosissaan – aluksi mä ajattelin, ettei mulla ole kirjoitettavaa, mutta nyt tuntuu että sitä on jopa ihan liikaa, kun blogista on tullut niin tuttu osa omaa arkea 😀

    Mua kanssa ärsyttää toi mainostaminen, vaikka siinä ei sikäli ole mitään pahaa. Musta tuntuu vaan, että se vie osasta blogeja myös sitä sisältöä ja niistä tulee helposti melkoisia mainoskanavia… :/

    Sun blogi on huippu, oon vähän salaisesti seuraillut 🙂

    1. Hahaa, kiva kun salainen seurailija ilmoittautuu! 😀

  12. Ja tässäkin mahtava postaus, joka on kiireiltä jäänyt lukematta… Noh, ei kait näissä oo koskaan liian myöhäistä kommentoida :).

    Tosiaan blogista on tullut itsellekin todella tärkeä asia ja sen takia onkin viikolla ahdistanut, kun ei vaan ole väsymykseltä jaksanut ja ehtinyt kirjoitella niin paljon kuin olisi halunnut.
    Myös se ettei ole ehtinyt lempiblogejakaan lukea (esimerkkinä tämä sun mahtava blogi), niin tuntuu että jotain vaan puuttuu päivästä :D.

    Ja tosiaankin, luettavia blogeja on löytynyt tosi paljon, jos joku on sattunut kommentoimaan joko omaani tai jotain lukemaani blogia :).
    Ja täällä kyllä tullaan seuraamaan sun ja Reiskan edesottamuksia, vaikka nyt onkin mennyt hiljaisemmin viime päivät :).
    Mukava on ollut tutustua suhun ja kiva, kun olet minunkin (välillä älyvapaita) juttuja seurannut ^_^.

    Mulla kyllä oli oikeesti jotain ”järkevääkin” sanottavaa, vaan tuo aukaisemani lonkero vei ne ajatukset mennessään…
    Enivei, komppaan sun tekstiä 😀

Vastaa