Miten meillä nukutaan (tai ei nukuta)

Yleensä aika ensimmäisiä kysymyksiä mulle, kun tapaan toisen äidin (tai isän), on ”miten teillä menee yöt?” Nukkuminen onkin aina se polttavin puheenaihe (kakan lisäksi), kun kyse on vauvoista.

Ensimmäiset 4 kk meni öiden osalta oikein kivasti. Ekat 2 kk Amanda nukkui mun vieressä ja imetin puoliksi nukkuessani, sen jälkeen öistä tuli levottomampia ja siirrettiin neiti omaan sänkyyn. Pari kuukautta meni mukavasti, Amanda heräsi noin 3 kertaa yössä syömään aika kellontarkasti, mutta sitten 4 kk kohdalla alkoi ne kuuluisat yöhulinat. Sitten herättiinkin jopa 20 min välein enkä nukkunut pariin viikkoon lähes lainkaan. Tai ainakin hämärästi muistan vaan käyttäneeni yöt imettämiseen ja pinnasängyn heilutteluun. Joo se oli kyllä oikeasti aika pylleröisestä. Tän jälkeen yöt ovat olleet aika sekavaa settiä.

Oli tosi hyvä ratkaisu siirtää Amanda omaan huoneeseen siinä n. 8 kk iässä, siihen asti nukkui omassa pinniksessä meidän makkarissa. Mä tosi mielelläni nukkuisin Amanda mun vieressä kaikki yöt, mutta meillä se ei vaan mitenkään toimi, ei oo toiminut sen ekan 2 kk jälkeen. Amanda hyörii ja pyörii vieressä liikaa, maito tuoksuu nenään, en uskalla vaihtaa asentoa ettei herää jne. Samassa huoneessa omassa sängyssä toimi aluksi ok, mutta sitten Amanda alkoi heräillä kun itse vaihdoin kylkeä, peitto kahisi jne. Ollaan kaikki nukuttu tosi paljon paremmin, kun Amanda siirtyi omaan huoneeseen. Yöt pahimmillaan ovat nykyään 2 tunnin välein heräämistä ja edelleen siis öisin imetän. Jos neiti herää alle 2 h välein, nukutan muuten kuin tissillä. Jos Amanda ei oo kipeenä, niin nukahtaa kyllä öisin uudelleen tosi nätisti maitobaarin jälkeen. Nyt on ollut siunattuja öitä, että herää yön aikana 2-3 kertaa syömään ja tällainen yö meillä siis on ihan luksusta! Nukkumaan mennään noin iltakasilta ja herätään yleensä kasin aikoihin aamulla. Tosin viime aikoina on ollut ilmassa vähän sellaista että haluttais herätä jo seiskan aikaan… pitkään otin Amandan kuuden aikoihin viereen ja tainnutin tissillä vielä pariksi tunniksi, nyt käyn vain syöttämässä ja jos selkeästi on heräämässä ja kello on yli seiska, sitten noustaan.

Mies hoitaa Amandan nukuttamisen iltaisin (ja viikonloppuisin/kotona ollessaan usein päivisin), ja jos herää ennen kuin ollaan nukkumassa niin myös silloin. Oonkin nyt tarkoituksella jättänyt sitä vikaa iltamaitoa välillä väliin, kun iltapuuro uppoaa niin hyvin. En halua tehdä siitä liiaksi tapaa, ja näin voin olla iltaisin pois ja nukuttaminen onnistuu ilman isompia huuteluita. Ennen päikkäreitä kyllä aina imetän ja tissille siis rauhoittuukin, mutta nukahtaminen onnistuu kyllä ilmankin. Tarvii vaan isompaa nukuttamista (sylissä heijaamista), joten olen liian laiska kun kuitenkin on nää tissit tässä ja ne toimii.

Päiväunien osalta on kyllä aina ollut aika hirveetä. Ekat kuukaudet ei nukuttu lainkaan, huudettiin vaan (neuvolan mukaan ”ei kaikki vauvat nuku päiväunia, oo onnellinen että nukkuu öisin!”), sitten nukuttiin liikkuvissa vaunuissa vain ulkona (ja pysähtyä ei todellakaan saanut), sitten partsilla pitkiäkin aikoja (ah muistelen lämmöllä niitä 3 h aamupäikkäreitä!), 6 kuukauden iässä tuli taas päikkärivastaisuutta ja päikkärit kestivät sen 30 min ja tätä on edelleen. Välillä neitonen yllättää ja nukkuu tunnin, mutta yleensä aika tarkkaan 30 min (joskus onnistun nukuttamaan uudelleen ja nukkuu toiset 30 min). Ja on siis väsynyt, tottakai, ei tällaiset päikkärit riitä mitenkään tän ikäiselle. Meillä nukutaan edelleen päivässä kolmet päikkärit, kahdet sen 30 min ja yhdet lyhyet power napit illalla kuuden aikaan – ettei koko ilta olis väsynyttä kitinää. Tällä menolla ei kyllä olla siirtymässä yksiin päikkäreihin piiiiitkään aikaan! Kahdet ekat päikkärit nukutaan omassa pinniksessä, vikat yleensä ulkona liikkeessä (nukahtaa nopeemmin).

Kyllä nää nukkumisjutut lapsen kanssa ovat aika ärsyttäviä, ja vauvan nukuttaminen on ollut meillä ehdottomasti vaikeimpia juttuja. Amanda on aina pitänyt ihan kunnolla nukuttaa, ei siis todellakaan tuosta noin vaan ikinä itsekseen nukahda, päikkäreille ainakaan. Myöskään vaunuihin ei helpolla nukahda, ulkona pitää työnnellä ja heilutella, mieluiten epätasaisella hiekkatiellä. Etenkin silloin 6 kk kohdalla tuli kunnolla protestia päikkäreitä vastaan ja oli yhtä huutoa aina ne nukutukset. Silloin mietinkin, että en kyllä ikinä jaksais tätä vauva-aikaa enää uusiks (ja ei, aika EI kultaa muistoja)! Oon kai aika kärsimätön ihminen tällasissa jutuissa, miksei se vauva voi vaan nukkua kun selkeesti on tosi väsynyt?? Ja kyllä mulle vaan kelpais et saisin nukkua tuolla lämpimissä vaunuissa kun joku työntelis, miksi vauvalle ei?!

No, tämmöstähän tää on. Tutti varmaan auttais näissä nukahtamisjutuissakin, mutta tuuria sen kanssa ei meille suotu. Mitään unikoulua ei olla pidetty, ihan vaan koska en oo jaksanut. Kesällä piti, kun mies oli lomalla, mutta ne sairaat helteet! Amandalla oli selkeesti jano öisin. Sitten tuli flunssa, kiinteät jäi tauolle. Ja sitten sitä ja tätä. Kyllä mä tässä jossain vaiheessa haluan näistä yösyötöistä eroon ja sen jälkeen imetyksen kokonaan lopettaa. Mutta siihen asti mennään tällä aika sekavalla meiningillä. Mitään huudatusta en missään nimessä halua, meillä on ollut itkua aivan riittävästi muutenkin (ja olen edelleenkin ja varmasti just siitä johtuen aika herkkä Amandan itkulle).

Kertokaa omia kokemuksia! Te joilla on vauva, miten menee yöt? Yösyötöt? Unikoulut?

P.S. Joo, Instastoryissa avauduinkin meidän kissoista, jotka tuovat edelleen ne omat levottomuutensa öihin. Sainkin teiltä paljon vertaistukea, samanlaista meininkiä tuntuu olevan monilla muillakin. Kissoista on kyllä tullut tosi rasittavia vauvan tultua taloon ja nyt todellakin ymmärrän, miksi vauvan myötä lemmikeistä jopa luovutaan (aiemmin lähinnä paheksuin asiaa). Näin mekin jouduttiin tekemään Reiskan kanssa. Kun et oo melkeen vuoteen nukkunut yhtään kokonaista yötä osittain siksi, että kissat huutaa ja riehuu (ja tähän päälle tietty ne vauvan ziljoonat heräämiset ja yösyötöt) ja päivisin kun nukutat vauvaa puoli tuntia ja kun se viimeinkin nukahtaa, kissat mystisesti heräävät ja alkavat rääkymään… joo, kissoista todellakin tulee aika ärsyttäviä. En ole luopumassa Almasta ja Arskasta, mutta kyllä päivin ja öin hermot kiristyvät useasti.

6 Comment

  1. Riina says: Vastaa

    Mun Amandan ikäinen poika saa myös edelleen yöllä yhden pullon, mutta ”täsmänä”, eli annetaan se sille about 3-4:n aikaan heräsi se tai ei. Tää ei oo kauheen kauaskantoinen systeemi, mutta liittyy mun ja miehen unihäiriöihin + siihen, että muuten vain venattais, koska se herää. Kukaan ei koskaan puhu siitä, kuinka vauva saattaa vaikuttaa huonosti nukkuvien vanhempiensa uneen silloinkin, kun on oikeesti alkanut nukkua! Me ollaan koettu tää potenssiin kaks! No joo, jokin ryhtiliike asian suhteen pitää tehdä viimeistään vuodenvaihteessa, kun mieskin palaa töihin.

    Meidän ”ongelmina” ei oo ehkä ollut niinkään tiheä yöheräily, vaan myöhäinen nukkumaanmenoaika, noin klo 22 + se, ettei poika nuku sisällä. Jos se pääsee otollisiin olosuhteisiin ulos rattaisiin, nukkuu se paikallaan olevissa rattaissaan hyvinkin 3 h putkeen ja pitää monesti jopa herättää. Kääntöpuolena on sit jatkuva ”stressi” sääolosuhteista! Poika nukkuu kahdet päikkärit, noin 10.45- 13.30 ja sit viiden-kuuden välillä noin puolen tunnin tirsat yleensä jossain ulkona liikenteessä tai autossa. Jos noi ekat unet jää jostain syystä tyngiksi, esim. tunnin mittaisiksi, pitää ukko nukuttaa lyhyesti kolme kertaa, mut nää alkaa olla jo hankalia juttuja, koska sitä ei sit saa säädylliseen aikaan yöpuulle.

    Ja joo, yhdyn tohon, että nukkuminen on kyllä vauvavuoden vitsaus. Meillä toinen sellainen on syöminen: imetys ei skulannut, ja välillä tuntuu, että poika elää pyhällä hengellä… Tai no, kyllä se aina jotain syö, mutta tää karkeamman ravinnon kanssa eteneminen ei oikein ota tulta alleen… Ohhoi.

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo, mullon kyllä kans ollu tota ”kohta se herää” -meininkiä… eihän tässä kunnolla oo tosiaan nukkunu 11 kk:een. Mut oon kyl kade noin pitkistä päikkäreistä!!!! Oon kyl tyytyväinen et pääsin vaunupäikistä eroon, vaikka nyt oon alkanu miettii et nukkuisko viileellä taas ulkona paremmin…

      1. Riina says: Vastaa

        Niin, kokeile ihmeessä, jos kylmät ilmat tois lisää unta päiviin. Meidän ukko nukkuu nytkin jo kolmatta tuntia ulkona, kun on kirpakka sää, eikä tuule… Ihana muuten toi Amandan yöpuku! Mistä se on, ja onko mustavalkoinen? Pojalle kun ei viittis pinkkiä, vaikken kauheen perinteinen sen suhteen ole noin muuten…

        1. Kissis says: Vastaa

          Oon kuullu näistä 3 h päikkäreistä!!! En kyl usko et Amanda enää semmosii vetää, toi tuntikin on meillä hyvä 😀 ja 1,5 h on BILEET. 😀 Mut vois kokeilla, ärsyttää vaan se pukeutumissäätö…nyt jo mönkii kaikista lämpöpusseistaki ulos?! Mut semmosessa nukkuminen vois kyl toimii ku tuntuu et herää siihen et kääntyy vatsalleen ja silleen ei osaa nukkuu.

          Joo toi yöpuku on mustavalkonen ja Nextiltä! Kandee tsekata, siellä on laadukasta vaatetta edullisesti! 🙂 Tykkään noista terällisistä ku sukat ei öisinkään jaloissa kauaa pysy 😀 !

  2. Karoliina V. says: Vastaa

    Meillä näillä näppäimillä 10kk täyttävä vauva. Yöt on melkoista hurlumheitä. Vauva herää moooonta kertaa yössä, pahimmillaan joka tunti. Nukun siis vauvan vieressä. Ei ole selkeästi nälkäinen, mutta pitää mua tuttina ja tarvii tissin suuhun jotta nukahtaa. Oikea tuttihan luonnollisesti ei kelpaa.
    Pitäisi pitää unikoulu, mutta en saa aikaiseksi, kun en tiedä miten sen toteuttaisin. Mies on myös kestoväsynyt vuorotöidensä takia, ja veikkaan että ei halua unikouluun osallistua. Hirveästi en viitsisi vauvaa huudattaa, ettei myös 4v. esikoinen herää. Ja tietty tällä vauvalla on niin kova ääni ettei mitään rajaa. On myös kovasti tissin perään.
    Esikoisen kanssa meillä oli korvike koko ajan äidinmaidon rinnalla, ja jotenkin esikoisen sai sen iltakorvikkeen avulla nukkumaan aika hyvin läpi yön. Hänen kanssaan imetys lopetettiin kokonaan 11kk iässä. Kuopus on myös aivan onneton kiinteiden syöjä. Ei oo helppoa, ei.
    Vähän sekava sepustus, mutta tätä se väsymys teettää.

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo ton takia mä siirsin beben omaan sänkyyn jo hyvissä ajoin… oli meillä oikee ratkaisu. Nyt onneks yöt menneet 2-3:lla syötöllä joka on tosi jees. Tossa kuukauden päästä vois katella noista yösyötöistä luopumista/vähentämistä… tosin niillä oon saanu aamuja pidennettyä 😀

Vastaa