”Tietysti!”

Ollaan oltu miehen kanssa kohta seitsemän vuotta yhdessä. Valehtelisin jos väittäisin, että en ole näiden vuosien aikana odottanut kosimista! Ollaan matkusteltu aika paljon ja olen vähän salaa odotellut sitä, että miekkonen polvistuis mun eteen jossain kaukana kivalla rannalla. Seychelleillä olin jo melkein varma, että NYT SE TAPAHTUU. Mutta ei. Sieltä tuliainen oli Amanda, haha.

Kyllähän tää kosintahomma mun mielessä välähti Dubaissakin, etenkin silloin kun mies sanoi palkanneensa lastenvahdin vikalle illalle Amandan jo mentyä nukkumaan ja lähdettäis yhdessä käymään jossain. Oli hieno auto (Rolls-Royce, kuulemma, mä en tiiä autoista mitään!), jolla kuljetus yhteen Dubain kalleimmista hotelleista (Burj Al Arab) ja siellä sairaan ihana kokovartalohieronta. Hieronnan jälkeen olin vähän hämilläni, kun olin jo kiskonut vaatteet takas päälle ja henkilökunta kysyi, enkö olekaan menossa allasosastolle. Ajattelin, että no kai nyt meen, jos täällä kerran sellainenkin on, sekin on varmasti super-upea!

Ja sitten mut ohjattiin tähän huoneeseen, jossa myös mieheni mua odotteli hillittömän ruusupuskan kanssa:

Siis kyllä mulle todellakin ois vähempikin riittänyt. Mutta olishan mun pitänyt, mieheni tuntien, tajuta, että eihän se nyt missään kuppasella rannalla hiekkaan polvistuis, vaan kaiken pitäis olla viimesen päälle. Ja itse kosintaan (kyllä polvistui!!!) vastasin siis ”tietysti!”

Rehellisesti: meillä on ollut vaikea vuosi takana. Ehkä sen takia mä en jotenkin nyt edes halunnut odottaa kosintaa, koska parisuhde on kärsinyt tän vuoden aikana todella paljon. Ollaan oltu molemmat (minä etenkin) kireitä, väsyneitä, kaikenlaista negatiivista. Amanda on ollut todella itkuinen vauva ja kaikki aika on mennyt siihen, että Amandalla ois parempi olla. Meillä on paljon tekemistä sen eteen, että tästä parisuhteesta saadaan vielä sellainen, kuin sen halutaankin olevan.

Mä uskon meihin ja tähän parisuhteeseen 100 %. Jo ekalla tapaamisellamme mä ajattelin, että ton miehen kanssa mä haluan lapsen ja naimisiin. Ja näköjään niistä unelmista voi tulla totta!

P.S. Hääkutsuja on kenenkään turha vielä kuumeisesti odotella. Halutaan, että Amanda vähän kasvaa ja voi toimia meidän morsiusneitona. Ehkä jossain kaukana rannalla.

Kuvat: Evgeniya Barrat

23 Comment

  1. Sonja says: Vastaa

    Onnea! Upeat puitteet on miehesi järkännyt 🙂

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos! Noh, kieltämättä 😀

  2. Mari says: Vastaa

    Ääää en kestä miten ihanaa 😍 onnea tuhannesti! 🙏🏻

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitti! 🙂

  3. Ellivelli says: Vastaa

    Onneksi olkoon! Mä olen ollut mieheni kanssa jo 14 vuotta, 3 lasta eikä olla koskaan menossa naimisiin:).

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos! Eipä tuota onneks kukaan pakotakaan 😀

  4. Paljon onnea <3 Vauvavuosi on kyllä rankka ja vaatii varmasti veronsa aivan jokaisen parisuhteesta, kyllähän se pienokaisen tulo niin maailmaa mullistava tapahtuma on.

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos! Juu, ja etenkin tällainen refluksinen moniallergikko…hohhoi.

  5. Kata says: Vastaa

    No wautsi, onnea!!! ♡♡♡

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos! <3

  6. LauraL says: Vastaa

    Aikas mieletöntä! Onnea!! <3

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos paljon <3

  7. Ihana! Onnea vielä kerran, makeita kuvia :))

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos. Joo, ihania kuvia kyllä saatiin (muitakin). 🙂

  8. Marjo k says: Vastaa

    Ihana kosinta 💓 onnea

    1. Kissis says: Vastaa

      Hih, kiitos.

  9. Onnea! Ihana kosinta<3

    1. Kissis says: Vastaa

      Olihan se. Kiitos. <3

  10. Sanna says: Vastaa

    Wau mikä kosinta! Onnea ♡♡♡

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitän. <3

  11. Elisa says: Vastaa

    HÄITÄ ODOTELLESSA ❤️❤️❤️

  12. RuuRuu says: Vastaa

    Voi ! Onnea!!! <3

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos <3

Vastaa