Arskan pissavaivat

Arskuli

Houkutteleva otsikko, vai mitä? No niin on tarinakin, joka ei siis sisällä yhtään kosmetiikkaa:

Maanantai-iltana huomasin, että Arska käveli vähän oudosti ja nuoli pissavehkeitään jatkuvasti. Huolestuin tietenkin heti. Oltiin just menossa nukkumaan, mutta jäin vielä hetkeksi tarkkailemaan Arskaa. Kun kävely kuitenkin normalisoitui ja Arskakin halusi nukkumaan, nukuimme yön normaaliin tapaan kaikki samassa sängyssä. Aamulla kylppärissä meikatessani havahduin Arskan jatkuvaan hiekkalaatikolla ramppaamiseen. Se istui siellä joka kerta kauan, mutta ei peitellyt mitään. Ja taas sama, kyyrymäinen ja vähän kivuliaan näköinen kävely ja nuoleskelu. Reiska ja Almakin alkoivat jo ihmetellä, mitä se Arska oikeen hommailee. Kun Arska selkeästi aristeli silittämistä ja oli muutenkin todella apea ja selkeästi kivulias, päätin käyttää loput jemmaylityötuntini ja kellon tultua kahdeksan soitin eläinlääkärille varatakseni mahdollisimman pikaisen vastaanottoajan Arskalle.

Vaikka Arska on ollut koko kolmivuotisen ikänsä terve kuin pukki, eikä mulla ole mitään aiempaa kokemusta tällaisesta, arvelin syyksi jotain virtsatievaivoja. Arskahan oikeastaan elää raksuilla, ja olin kyllä valitettavasti tietoinen, että ne kuivattavat elimistöä ja niistä voi helposti tulla jotain virtsakiviä. Kyllä Arska märkäruokaakin syö, mutta vähemmän. Vettä juo kuitenkin paljon, ja koska mitään pieniäkään oireita mistään virtsaongelmista en ole huomannut, olen ajatellut, että hyvin menee. Viljoja ei kattiemme ruoka sisällä, sehän tunnetusti myös tukkii putkia.

Eläinlääkärillä suoritettiin ultraäänitutkimus ja rakosta otettiin neulalla näyte. Ja voi että kun olin ylpeä Arskasta! Reiska tai Alma eivät kumpikaan olis missään nimessä suostuneet makoilemaan selällään, kun vatsakarvoja ajellaan, kylmää desinfiointiainetta törkätään masuun ja ultraäänikoneella sörkitään ja sitten vielä tungetaan pitkä piikki vatsanahan läpi! Mutta Arska, voi Arska. Siinä se makoili mun käsissä hennosti täristen ja katseli mua koko ajan luottavaisesti silmiin. Yhtään ei vastaan laittanut, ei edes viimeistä tulehduskipupiikkiä. Arska on ihana, ihan melkeen itketti.

Mikroskooppitutkimuksen tulos oli kohtalainen määrä struviittikiteitä. Arskahan ei oikeastaan edes kuulu ”riskiryhmään”, poju on hoikka ja liikunnallinen ja tosiaan sapuskakin on sisältönsä puolesta kondiksessa. Mutta näitä kiteitä voi aiheuttaa ihan vaan esim. stressi, ja herkkä ja säikky Arska kyllä on, ollut aina. Mitään ihmeellistä ei kuitenkaan ole tapahtunut, mikä ois voinut jotenkin stressiä aiheuttaa… Mukaan lähti tulehduskipulääkitys, virtsarakon limakalvoja suojaava ja virtsan pH:ta laskeva ravintolisä sekä pussi kiteitä liuottavia raksuja, joita siis Arska (ja muutkin nähtävästi) syö jatkossakin. Kipulääke auttoi heti ja kotona Arska jo mennä viipotti entiseen tapaansa. Bakteeriviljelyn tuloksen soitan vielä tänään eläinlääkäriltä, mutta mitään tulehdusta siellä tuskin on, kissoilla kuulemma harvemmin on. Kipulääkitys jatkuu muutamia päiviä ja raksut vaihtuivat loppuelämäksi, mutta hyvin nekin Arskalle maistuu.

Arska ja Alma

Onko teidän kissoilla tai koirilla ollut pissavaivoja? Oliks tää postaus nyt ihan lajia ”kiinnostaa (struviitti)kiviäkin”?

P.S. Hassua, miten eläimet aistivat kaverinsa kivun. Normaalisti meidän kissat eivät makoile ihan vierekkäin, mutta nyt sekä Alma että Reiska tulivat heti Arskan viereen lohduttamaan. Voi hassuja.

P.P.S. Mulle iskee välittömästi maailman suurin huoli ja hätä, jos eläin on selkeästi KIVULIAS. Sellaista en katsele yhtään. Aiemmin, vuosia takaperin, täällä blogissani Reiskan silmävaivoista kirjoitettuani sain joitakin kommentteja, että asiaa pitäis tutkia enemmän ja sävy oli välillä vähän sellainen ”etkö huolehdi eläimestäsi.” Kyllä huolehdin. Reiskan silmiä on tutkittu Saksan maata myöten, ja monien satojen eurojen tutkimusten jälkeenkään mitään ei ole löydetty. Sittemmin opin, että Reiskalla on arat, helposti vuotavat silmät ja Reiskan stressi näkyy heti silmistä. Yleisesti ottaen ne kuitenkin on jo monta vuotta voineet hyvin, eikä eläinlääkärillä ole ollut tarvetta käydä. Ns. cherry-eyeta on kerran, pari vuodessa, ja se menee itsekseen, parissa minuutissa, ohi. Tämä yleensä liittyy johonkin stressitilaan, lähestyvään ulkomaanmatkaan (=laukut haetaan varastosta sisään) tms. Kolme kissaa omistavana en syöksy eläinlääkärille sillä sekunnilla, jos jonkun silmä vähän vuotaa, mutta jos vaiva jatkuu ja ETENKIN, jos näen pienintäkään merkkiä kivusta, ollaan tutkimuspöydällä samantien.

47 Comment

  1. Pissaongelmat.. Mä toivon, että meillä in lopullisesti päästy niistä.

    Kölli oli nelivuotias leikattu poika kun se muutti meille edesmenneen Mörriksen tilalle. Eläinlääkärissä käytiin ensin merkkailun takia ja myöhemmin isompien hutipissojen takia. Ei kiteitä, ei tulehdusta. Sen vuoden veronpalautukset tuli tarpeeseen.

    Pissavaivoista onneksi päästiin, ennen meillä oli kaksi koppivessaa ja käytettiin puupohjasta hiekkaa, nykyään kahdelle kissalle on kolme avolaatikkoa ja hiekkana mikrohiekka.

    Lääkäri veikkaili idiopaattista kystiittiä, me todettiin poitsulla olevan vaan vaativa maku vessansa suhteen. Efelleenkin satunnaisesti ilmottaa, mikäli vessa ei läpäise tarkastusta; tulee keittiön verhojen eteen palloilemaan ja ottaa merkkausasennon. Yleensä vähän älämölöilee vielä, että huomataan. Tekee tätä siis vaan kun ollaan keittiössä, ei kuitenkaan kuse, vaan lähtee tyytyväisenä päivystämään laatikolle ja odottamaan siivouspartiota.

    1. Joo, ei oo kyllä kovin halpaa toi eläinlääkärillä käyminen. >:( Ja näitä pissavaivojakin on niin monenlaisia, hohhoijaa. Meillä ei onneks vessojen kanssa oo ollut mitään ongelmaa, kaksi niitä on ja molempia käytetään ahkerasti.

  2. Jenni says: Vastaa

    Tuo on kyllä ihan kamalaa, kun oma kissa on kipeänä! Minun kollini oli joku tovi sitten kuumeessa ja tulehdusarvot kohollaan, johon syötiin antibioottikuuri ja poika onkin ollut nyt ihan kunnossa. Nyt huomaan vaan itse katselevani kissaa koko ajan etsien ”merkkejä”, että onko se taas kipeä. Erittäin stressaavaa! Varmaan myös osittain kuvittelen näkeväni niitä samoja oireita kuin aikaisemmin… 😀 Onneks mulla ei ole oikeita lapsia, olisin maailman hysteerisin äiti ikinä! 🙂

    1. Niin on. 🙁 Tosin nyt kun kissoja on kolme, ei hirveesti vainoharhaisuutta enää oo, kyllä sit huomaa kun oikeesti on jotain vialla.

  3. Omalla kissalla oli joskus varmaan melkein kymmenen vuotta sitten pientä pissavaivaa mikä ei ollut mennyt kovin pahaksi ja sen jälkeen se on syönyt raksunsa veden kanssa. Tykkää paljon raksuista ja näin pystyttiin jättämään ruokavalioon.
    On hirvittävän tärkeää löytää kissalle hyvä eläinlääläri ja oman kokemuksen mukaan käymme vain ja ainoastaan kissoihin erikoistuneella klinikalla. Toisen kissan pissavaivojen kanssa kävimme alkuun jossain tavallisella asemalla ja sieltä määrättiin lähinnä jotain kipulääkkeitä eikä osattu tehdä mitään. Nyt meillä on vakkari lääkärikin siellä kun löyty semmoinen aivan ihana ja osaava ihminen. Siellä ollaan käyty jo monta vuotta ja tyytyväisiä ollaan.

    1. Mä olin kans ennen sitä mieltä, et ehdottomasti kissaklinikka. Alma kävi Sopulitiellä pentuna, niin siksi kiinnostuin paikasta ja nyt siellä käy kaikki kolme. Siis jos on kyse jostain ihan ”perusvaivasta”, se kun tulee puolet halvemmaks kun kissaklinikka… Ja Sopulitie on niin hyvä paikka, vaikka onkin ”normaali” eläinlääkäri. Oon ollut tosi tyytyväinen, taas Arska sai tosi hyvää hoitoa. 🙂

      1. Sopulitie on loistava paikka, siellä mekin käydään 🙂

        1. Niin on. Mä aiemmin vähän dissasin näitä ”yleisiä” eläinlääkäreitä, mutta oon muuttanut mieltäni kyllä ainakin Sopulitien suhteen. 🙂 Kolmen kissan kanssa kyllä myös hinnasto vaikuttaa, Sopulitiellä on noita mukavia ryhmäalennuksia. 😀

  4. Tuo on niin sama kuin Lissulla. Luulen että muutto ja ero stresseineen, huonoine kuivaruokineen ja ylipainoineen aiheutti kiviä. Just tuosta pissillä kyykkimisestä, piilossa nukkumisesta ja hirveästä veden litkimisestä huomasin et kaikki ei ole ok. Nyt on ongelmat hoidettu lääkkeillä ja ruokavalioilla. Loppuelämän joutuu sitä noudattamaan.
    Eihän kukaan tahallaan anna kissan kärsiä mutta koska elukka ei puhu, siitä voi olla hankala huomata et joku pielessä. Ite kyllä tarkkailen nykyään pissit ja muutenkin. Hienoo että Arska sai apua ja alkaa voimaan paremmin ♡

    1. Joo Arska voi kyllä jo tosi hyvin. 🙂 Aamulla annettiin kipulääkitys, joskin ei sillä enää ton eläinlääkärikäynnin jälkeen kipuja näyttänyt olevan ja pissaaminenkin sujuu jo. 🙂

  5. Sadie says: Vastaa

    Meidän vanhalla kollilla alkoi 10-vuoden kieppeillä ilmaantuun joka kevät ja syksy virtsatietulehduksia – siisheti kun ilmat oli vähänkään viileitä. Siitä tuli jo niin kroonista, että eläinlääkäri määräs lääkkeet samantien puhelimessa kissaa näkemättäkään. Kuivaruokaa kolli ei koskaan syö, joten eipä ole siitäkään kiinni. Mutta niin vaan pari vuotta kärsittiin, nyt kolli on 17-v. ja viimeisin pissatulehdus oli varmasti neljä-viis vuotta sitten. Joskus näille ei vaan löydy selviä syitä, muuta kun että on leikattu poikakissa. Meijän mirri toki käyskentelee täällä maalla ulkona, eli onpa se saattanut värkkinsä vilustuttaakin.

    Toivottavasti Arskalle homma ei käy krooniseksi, on niin nuori sälli, etten murehtisi liikoja 🙂

    1. Mäkin itse asiassa vähän epäilin virtsatietulehdusta, kun noi kissathan kävi siellä partsilla viikonloppuna! Mut eläinlääkäri sanoi, että ei se kyllä siitä johdu, kun ei ne siinä ajassa kylmettymään pääse. Toivon kans, ettei tätä enää jatkossa tuu, kellekään noista. 🙁

  6. Emma says: Vastaa

    Meidän narttukoiralla on ollut joitakin kertoja pissatulehdus ja kamalaahan se on, kun ei oikein pysty pidättämään ja pissaaminen on selvästi kivuliasta. Narttukoiralta virtsanäytteen ottaminen on myöskin todella mieltäylentävää puuhaa…edellinen tulehdus oli ihan vasta ja silloin ultrattiin ja otettiin näyte myös suoraan rakosta. Vimma parka, se ei todellakaan olis halunnut makoilla selällään siinä kaukalossa, reaktio oli lähinnä sellanen ”nope..NOPE NOPE OH HELL NO” ja sitten se raukka takertui etutassuillaan mun käsivarteen niin etten saanut kättä juuri edes liikuteltua. Ja kyllä, kyynelehdin liikutuksesta 😀 …tosin paria minuuttia myöhemmin se jo nukkui siinä kaukalossa joten ehkä alun paniikkireaktio oli aavistuksen liioiteltu.

    1. Joo mä en ois halunnu joutua tohon tilanteeseen Reiskan tahi Alman kanssa, HELL NO. 😀 Olin kyllä tosi varma, että Arskakin menee paniikkiin…Mut ei.

  7. n. 10 vuotta sitten Myssyllä todettiin sama ongelma. Huomasin sen siitä kun nostin Myssyn syliin ja siltä pääsi niin säälittävä parkaisu että rupesin heti itkemään ja tiesin että nyt ei oo kaikki kunnossa. Ei siinä auttanu muu kun keskellä yötä ottaa taksi alle ja lähtee päivystävälle eläinlääkärille. Lääkäri rauhoitti Myssyn ja sen jälkeen puristi rakon tyhjäksi. Pissin mukana oli niin paljon kiteitä että ihan kun olisi suolaa ollu laitettu. Meillä oli siihen aikaan 2 kissaa, niin en yhtään ollu huomannu että Myssy ei ollu pissiny moneen päivään. Ja ku muuten se oli ihan normaali ollu koko ajan. Lääkäri sano että tultiin viime tipassa, et Myssy ei välttämättä olis enää seuraavaan päivään asti selvinny. 🙁 Ruokavalio uusiksi ja sen jälkeen ei oo ollu mitään, ei niin mitään ongelmia 🙂 Ja oon syöttäny sille ns. normiruokaakin kun ei se suostu noita lääkeruokia syömään. Mut hyvin on menny.

    1. En mäkään noiden vessassakäyntejä kyttää, eihän sitä muuta ehtis tehäkään. 😀 Mutta sen verran kyllä päivittäin kuuntelen, että hommat siellä kaikilla sujuu. En siis missään nimessä usko, että Arska olis kärsinyt tästä jotenkin aiemmin, vessakäynnit on hoituneet kyllä tosi sutjakasti.

  8. MRMR says: Vastaa

    Huoh, kahdeltatoista on meilläkin eläinlääkäriaika. En tiedä onko virtsahommia vai mitä, eläinlääkäri puhelimessa niitä epäili mutta kun ei tuo poika ole käynyt pissalla kuin yhden ainoan kerran kahdelta yöllä, eikä mitenkään rampannut laatikolla eikä nuoleskellut vehkeitään. Mä epäilen enemmän jotain suolitukosta, mutta oli mitä oli niin hitto että tekee pahaa katsoa kun toinen on selvästi kivulias. Varmaan elämäni pisimmät kuusi tuntia kun siinä kahden aikaan yöllä huomasin että kaikki ei oo kondiksessa, ja eläinlääkäriin voi soittaa kahdeksalta. Eipä tarvinnut munkaan paljon nukkua kun paniikissa tarkkailin kissaparkaa ja sain oman vatsanikin stressistä ihan sekaisin 😀

    Toivon parasta.

    1. Mä en onneks tajunnut stressata tota yöllä, koska kaikki nukkuivat niin kiltisti. Ei Arska poistunut yön aikana vessaan kärvistelemään, vaan nukkui mun jaloissa 😀 Kivun osalta kyllä tosi vähällä selvittiin, mistä oon tietenkin tyytyväinen. Eläimen kivun katteleminen on kamalinta. 🙁

    2. Niin, ja tsemppiä! Toivottavasti syy löytyy!

      1. MRMR says: Vastaa

        Löytyihän se! Ummetusta poikaparalla, ja suolessa muhinut kakka on aiheuttanut tulehduksen, kuumettakin oli. Parafiiniöljyä ja 10 päivän antibioottikuuri, melkein tuli itku kun olin niin helpottunut ettei ollut mitään vakavampaa 😀

        1. Höh! 🙁 Mutta kiva, että selvis. Paranemisia!

  9. sonja says: Vastaa

    Voi Reppana! Onneksi Arska voi jo paremmin 🙂 Meillä on onneksi vältytty pissavaivoilta.. Leikatut uroksethan ovat riskiryhmää.. Vatsavaivoja on kyllä ollut pari kertaa, mutta lääkärireissu on auttanut 🙂 Olen myös sitä mieltä, että kivulias ja apaattinen kissa on vietävä heti lääkäriin. Meillä on kaikilla kissoilla eläinlääkärikuluvakuutus, joten kaikki tällaiset yllättävät jutut menee vakuutuksesta. Silloin on matalampi kynnys lähteä lääkäriin 🙂 Meillä on tässä vajaan neljän vuoden aikana tarvittu vakuutusta muutamia kertoja vatsavaivojen ja silmävaivojen takia. Toivottavasti ei tarvitse paljoa sitä käyttääkään 🙂

    1. Joo, totta, kyllähän Arska tosiaan riskiryhmään kuuluu sukupuolensa ja munattomuutensa perusteella. 🙂 Meillä ei yhdelläkään oo vakuutusta.

  10. Meillä on Volvolla sama vaiva, kerran koitin vaihtaa normi raksuihin, ja kiteytyi uudestaan, niin loppu ikä syödään urinary ruokaa, sitä syö molemmat kissat vaikka Maurilla ei olekkaan mitään vikaa. Onneksi tuo on ruokavaliolla helposti kunnossapidettävissä.

    1. Joo mietin kans, ettei haittaa, vaikka Reiskakin söi. Alma ei paljon raksuja syö muutenkaan, mutta sille voi niitä normaaleja antaa, joita nyt jemmassa muutamia pusseja on.

  11. Riia says: Vastaa

    Meidän Pexe, leikattu kolli myöskin, on paininut varmaan 10 vuotta pissavaivojen kanssa. Välillä on tosi pitkiä aikoja, että ongelmia ei ole lainkaan, mutta stressi (esim. hoitopaikkaan joutuminen, toisten kissojen kohtaaminen) tai joskus ihan muut henkimaailman syyt aiheuttavat kiteiden muodostumisen, joka sitten hoidetaan rakkohuuhtelulla ja lääkkeillä. Erikoisruokavalio on tietenkin koko ajan päällä. Onneksi oireet huomaa helposti (juurikin se tuskainen kykkiminen ja nuoleskelu), niin lääkäriin osaa mennä äkkiä.

    1. Henkimaailma, haha! Kamalaa kateltavaa kyllä semmonen elukan tuskailu. 🙁

  12. Neea says: Vastaa

    Mun 6-vuotiaalla leikatulla poikakissalla on ollut pari kertaa virtsavaivoja. Ensimmäisen kerran virtsakivet olivat tukkineet putket kokonaan, ja kissa joutui nukutukseen, katetrointiin ja nesteytykseen. Silloin oli pitkään jatkuneet helteet, joten kissa ei ehkä ollut juonut tarpeeksi? Toisella kerralla kissalla oli selkeästi kipuja, mutta varsinaisia kiviä ei löytynyt, ainoastaan jotain ”hippusia” virtsassa. Silloin eläinlääkäri epäili idiopaattista kystiittia syyksi. Uskon, että se johtui ainoastaan stressistä, sillä kissamme oli juuri ollut uudella hoitajalla neljän päivän matkamme ajan. Poju on muutenkin herkkäluonteinen.

    Meidän kissa on luonnostaan todella hoikka, mitä eläinlääkärikin ihmetteli. Hoikkapoika ei myöskään syö raksuja lähes ollenkaan, vaan syö pääosin märkäruokaa. Siksikin epäilen juurikin stressin aiheuttavan vaivoja. Koska kolli ei syö raksuja, en ole hommannut sen kummempaa ruokavalioruokaa. Mahdollisimman laadukasta ruokaa yritän tarjota jatkuvasti. Kesäisin saatan ihan märällä kädellä silitellä kissaa, jotta joutuisi nuolemaan vettä turkistaan.

    Tämä kystiitti on ikävä vaiva, sillä todennäköisesti uusii joskus. Yritän käydä samalla eläinlääkärillä, jotta vaivan uusiessa ei tarvitsisi joka kerta ottaa kalliita laboratoriotesteja ja muita, vaan saisi kipulääkereseptin helposti.

    1. Joo, kyllä kannattaakin suosia jotain tiettyä eläinlääkäriä, josta sitten tiedot ja historia löytyy kätevästi. Mä just vaihdoin kaikki kissat toiselle eläinlääkärille ihan kustannusten ja lyhyemmän matkan takia. Ja kun niin hyvää hoitoa saa sieltäkin. Mut jos tulee jotain spessumpaa vaivaa, niin sit pitää tietenkin mennä kissaklinikalle.

  13. Sanna says: Vastaa

    Voi pieni Arska<3 Mun kaksi venäjänsinistä syö suunnilleen 50/50 kuivaa ja märkää ja juo kyllä kans paljon vettä (sekä dippaa tassuja siellä kupissa) mutta pidän peukut pystyssä että niille ei tule ongelmia pisujen kanssa. Paljon rapsuja Arskalle:) P.S Kovasti kaipaan Arskan kuvia blogissa vaikka Alma onkin tooosi tooosii suloinen kans:)

    1. Arskakin dippaa tassujaan kupissa, muut ei silleen tee. 😀 Mutta kyllä se ihan kunnolla juokin!

      Palaute tuli perille, Arskaa siis lisää blogiin! Se on munkin lemppari. 🙂 <3

  14. Joo aina sydäntä kylmää kun lemmikillä on joku hätänä. Meidän koira oli muuten ihan normaali iloinen ja energinen itsensä, söi kunnolla ja kaikki muutenkin normaalisti, mutta lenkin päätteksi pukkasi niin paljon verta pissatessaan että meinasi lähteä itseltäkin jalat alta. Ensimmäisenä kävi mielessä joku pissatulehdus tai muu, syy löytyi kuitenkin eturauhasesta. Eläinlääkärissä vielä totesi, että voi olla hyvinkin kivuliasta koiralle, antoi heti kipupiikkiä ja kotiinvimemiseksi särkylääkettä.
    On itsellä paha olo kun ei voi toisen kipua helpottaa, eläimet on vielä niin raukkoja että viimeiseen asti salaa sen oman kivun ja säryn 🙁 onneksi toivuttu on, jälkihoidot tehty eikä pitäisi uusia enää moinen vaiva 🙂

    1. Verta en oo koskaan onneks laatikossa nähnyt! Saisin varmaan jonkun paniikkiahdistusreaktion. 😀

  15. ellu. says: Vastaa

    Kun ne osais kertoa heti, että nyt sattuu tai on jotain muuta hätää.. Reppanat :/ Arvaappa oonko ollu täällä ihan sydän syrjällään, kun meillä yks gekko munii ja se ei suostu silloin syömään mitään. Yritän tyrkyttää sirkkoja ja pinkkejä, mutta ei, nyrpistää vaan nokkaansa 😛

    Tsemppiä Arskalle, toivottavasti ruokavalion vaihto auttaa! 🙂

    1. Mitä on pinkit? 😀

      1. ellu. says: Vastaa

        Hiiren poikasia, siis niitä pinkkejä vielä karvattomia 😀

        1. Nyyh! 🙁 😀

  16. Meidän Arskalla oli kuukausi sitten sama vaiva! Huomattiin,että alkoi kymmenen sekunnin välein ruikkimaan,vaikka normaalisti ei ikinä pissaa muualle kuon hiekkalaatikolle. Eläinlääkärille sitten ja kiteitä sieltäkin löyty. Noh kipulääkettä sai ja antibioottikuuri ja sitten vaihdettiin ruokavalio täysin ”urinary”ksi(jos nuin voi sanoo:D) ja jonkun ajan päästä alkoi taas ruikkimaan, eikun uudelleen eläinlääkärille ja selvisi että kiteet on tullut takaisin ja on syötetty väärää ruokaa(jota edellinen lääkäri oli suositellut) se ois pitänyt olla ”urinary veterinary”. Kun korjattiin ruokavalio niin Arska on ihan eri kissa, paljon pirteämpi ja leikkisämpi:)

    1. Arska ei kyllä ruikkinu mihkää! Eikä onneks kukaan kissoista pissaile muualle ku laatikkoon! Arskan bakteeritesti oli onneks puhdas, eli ei oo mitään tulehdusta. Kuukauden päästä kontrolliin. Mut hyvä, pitää kysellä tosta ruuasta vielä tarkemmin, nyt tän kuukauden se syö tota kiteitä liuottavaa ja sit jotain ylläpitävää.

  17. Meillä vanhemmalla kissalla löytyi myös nuita kiviä ja melkolailla samanlainen tarina kuin teilläkin, eroa vain työpäivän jälkeen huomattuna ja päivystävältä kalliimpi lasku. Syötettiin erikoisruokaa ja sitten kokeiltiin normiruokavaliota ohjeen mukaan, mutta tulikin tulehdus. Taas erikoisruokaa jonka jälkeen pissanäyte kk:n päästä, näytteessä oli kuitenkin kiteitä. Nyt mennään erikoisnaksuilla mutta lupa on syödä myös raakaruokaa ja märkäruokaa. Toivotaan että nyt menisi kaikki hyvin 🙂

    1. Joo kyl mäkin ajattelin märkäruokaa lisäks antaa, ei sitä kiellettykään!

  18. Meidän koirulilla oli vajaa vuosi sitten sitä, että oli hyvin vaisu, häntäkään ei vispannut ja sen pepaa kutitti. Pissillä käydessä ei tullut oikeastaan mitään. No, ei kun päivystykseen (onneksi juuri silloin oli päivystysvuoro meidän kylällä) ja siellä syy selvisi.

    Piti tyhjentää jotkut rauhaset ja sitä nestettä oli todella vähän, ei edes teelusikallista, mutta jo sekin aiheutti kutinaa ja kipua. Sai lääkkeitä ja se meni ohi 🙂

    1. Joo noi rauhashommat on sit eri juttu! 🙂 Niitä voi iteki tyhjentää, oon sitä tehnyki, jaiks. 😀

  19. Meidän Sisulla oli pari vuotta sitten virtsatieinfektio. Kiinnitin silloin itsekin huomiota siihen miten se ravasi vähän väliä vessassa. Sit tiesin että jotain on vialla, kun siltä lirahtikin pissi lattialle. Sellaista ei ole koskaan aiemmin tapahtunut. Sit kun pesin sitä pissaa pois niin huomasin että siinä oli verta joukossa myös. Menin tietysti ihan paniikkiin ja kärräsin sen päivystykseen, ilta-aika kun oli. Sain sille tulehduskipulääkkeet mukaan ja oireet helpotti heti. Otin vielä kotona siltä pissanäytteen minkä vein tutkittavaksi ja tulehdushan siellä oli. Onneksi meni nopeasti ohi eikä oo uusinut.

    1. Bakteeri tosiaan Arskaltakin sit löytyi. 🙁 MITEN sä otit pissanäytteen???

      1. No ei ollut kuule helppoa! Eläinlääkäri neuvoi että pitäis pitää hiekaton hiekkalaatikko ja sit vaan ottaa sieltä pohjalta pissa talteen. No eihän se nyt TIETENKÄÄN tyhjällä laatikolla käynyt. 😀 Ni sit tein lopulta niin että otin vessasta katon pois ja kyttäilin milloin se menee sinne, ja sit vaan laitoin muovirasian pissasuihkun alle. 😀 ekalla kerralla lorotettiin ohi mut tokalla kerralla onnistui. Tää kotona otettu näyte ei tietenkään oo paras mahdollinen, mutta oli se näyte sit sen verran puhdas että saivat sen tutkittua.

        1. Haha, aika hyvä. 😀 Kissojen kans nää kaikki on jotenkin niin vaikeeta!

Vastaa