Hytkyttäjä ja suhisija – vauvavuoden must-hankinnat?

Ihan hirveästi en raskausaikana tehnyt mitään hankintoja vauvaa varten, sillä kaikenlaista oli jo jemmassa Amandan ajoilta ja sitä mitä ei ollut, en varmaan välttämättä edes tarvitsisi. Ajattelin, että ostetaan sitten kun/jos tulee tarvetta. Sitterin ja unipesän möin aikoinaan tilaa viemästä ja ne molemmat halusin ostaa uudelleen – sitteri onkin ollut kovassa käytössä, unipesä ei lähes lainkaan. Lisäksi halusin ehdottomasti ostaa HYTKYTTÄJÄN!

”Olisin KUOLLUT onnesta, jos tällainen olisi ollut Amandan vauvavuotena!” kiljaisin kun näin jo raskausaikana useampiakin insta storyja vaunujen hytkyttäjistä. Laitoin niistä kalleimman tilaukseen heti, sillä en mitenkään uskonut saavani tälläkään kertaa vauvaa, joka tyytyväisenä nukahtaa ihan vaan itsekseen ilman tuntien heilutteluja ja keinutteluja. Pelkäsin, että nämä myydään loppuun tai jotain sitten kun on jo tarvetta (Amandan vauvavuotena olisin halunnut ostaa sen keinuvan patjan, mutta siihen oli silloin yli puolen vuoden jono…)! Tässä kalliimmassa hytkyttimessä (140 e), sleepytrollissa, on myös sensori (anturitila), joka tunnistaa vauvan liikahtelevan vaunuissa ja alkaa heti heiluttaa vaunuja uudelleen. Kätevää! Vai onko sittenkään?

Nojaa. Olisi ehkä pitänyt suoraan sijoittaa niihin edes-takas liikkuviin parin tonnin vaunuihin, sillä eihän tällainen hytkytys ole yhtään se juttu, joka meidän vauvaan ainakaan toimii. Siis ainakaan suurimmaksi osaksi. Ihan vastasyntyneenä tää ei toiminut lainkaan (OKEI, yhden leikkipuistoilun ajan nukkui tän avustuksella pari tuntia), nyt lähiaikoina on ollut yksi kerta kun tän avulla (tai ainakin oletan niin) nukkui yli kahden tunnin päikkärit partsilla. Mutta nyt tää on jäänyt kyllä käyttämättä, koska en halua käyttää sitä 30 minuutin hytkytystä, sillä Olivia kyllä nukkuu yleensä ainakin 40 min ja pelkään, että herää väkisinkin kun hytkytys loppuu. Tämän voi käynnistää suoraan myös anturitilassa, mutta vaikka hytkytin liikettä tunnistaessaan jatkaakin hytkyttämistä, ei se auta enää mitään, eli pakko on itse mennä paikalle nukuttamaan jos haluaa että nukahtaa uusiksi. Mikähän ihme siinäkin vauvojen kanssa on, että vaunujen pitäisi liikkua eteenpäin, pelkkä hytkytys ei auta! Ja Olivia usein myös saattaa liikkua vaikka ei heräisikään ja silloin ainakin herää jos vaunut alkavat hytkyä.

Vielä en tätä pois myy, saattaa tulla käyttöön taas jossain vaiheessa ja tän saa kiinni meidän pinnasänkyynkin. Mutta toistaiseksi vähän turha ostos. MUTTA olisin ostanut tän kokeiluun joka tapauksessa. Ja eiköhän tämän saa myytyä eteenpäin.

Toisena must-hankintana ostin vasta tuossa muutama viikko sitten tämän, suhisijan! Tästä söpöstä suhisijasta vinkkasi ystäväni, partner in crime, joka myös tarpoo tässä vauvavuosisuossa (ja jonka ansiosta/syystä mulla edes on tämä vauva, haha). Amanda vihasi vauvana white noise -ääntä, muistan että yhden kerran se toimi ja sitten ei enää, aivan päinvastoin. Myöhemmin testasin sitä suhisija-nallea (whisbear) ja Amanda kirkui kauhusta. Siksi en nyt raskausaikana hommannut mitään sellaista, mutta onhan noita kaikenlaisia ääniapplikaatioita ja niitä toki tuli kokeiltua Oliviaan, lähinnä blokatakseni muun perheen äänet tarvittaessa päikkäreiden ajaksi. Ja nehän toimivat! Tämän supersöpön yksisarvis-suhisijan, Yogasleepin Pocket Babyn, ostin oikeastaan siksi, että meidän kodin lähellä on aivan jäätävä rakennustyömaa seuraavat pari vuotta ja sieltä tulee hyvin epätasaista ja äänekästä meteliä pitkin päivää ja Omppu nukkuu päikkärinsä partsilla vaunuissa. Naapurin pihalta kuuluu myös kaikenlaisia ääniä päiväsaikaan ja toivoin siis että tämän avulla nämä kaikki epämääräiset äänet eivät ehkä herättäisi niin varmasti. En halua jättää kännykkääni partsille suhisemaan, sillä mitä mä muka sitten tekisin päikkäriaikana?

No, en tiedä onko tästä ollut apua, mutta ainakaan Omppu ei ole enää heräillyt kesken päikkäreiden mihinkään meteliin. Lisäksi tämä varmaan auttaa myös nukuttamisessa, toivottavasti etenkin myös iän myötä, koska nyt Olivia nukahtaa kyllä päikkäreille ihan hetkessä mutta en usko tämän jatkuvan kovin pitkään. Tässä on myös muitakin ääniä/lauluja (ja parikin erilaista suhinaa) ja ovat olleet toimivia esim. kotimatkalla kun on hereillä muttei enää viihtyisi vaunuissa kovin hyvin. Olen ihan tyytyväinen tähän hankintaan ja eiköhän tämänkin saa myytyä pois sitten kun ei ole enää tarvetta – tosin nämä muut laulut viihdyttävät lapsia varmasti pitkään, Amandakin on tykännyt niitä tästä soitella.

Pakko vielä mainita yksi vauvavuoden must, ja se on tämä rapiseva Liberon perhonen, molempien tyttöjen osalta! Ihan paras lelu siitä lähtien kun lelut jo vauvaa kiinnostavat:

Olisko teillä vinkata jotain muuta ah niin tarpeellista roinaa vauvavuodelle? Ei niin että tässä mitenkään ylimääräistä rahaa olisi tällaisiin laittaa, mutta KAIKKI mikä helpottaa vähänkin, on toki tervetullutta! Tai onko näistä edellä mainituista millaisia kokemuksia?

2 Comment

  1. Soffi says: Vastaa

    Aaa… meilläkin on tommonen Libero-perhonen, vuodelta 2013 vihreän sävyisenä 😀 Kyllä yksinkertainen on parasta! Yleensähän viihdyttävät lelut (isommille lapsille) on muuten semmosia, jotka pitää jotain tosi rasittavaa ääntä. Piru periköön sen ihmisen, joka tuo pienelle lahjaksi jonkin jäätävää melua pitävän paloauton/poliisimopon/traktorin!! Hyvä on tuoda, kun ei itse tarvi jäädä kuuntelemaan pitkäksi aikaa >:(
    Tsemppiä vauvavuoteen ja kiva, jos on mennyt iisimmin tällä kertaa 🙂

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo, valitettavasti lapset vaan viihtyy liian hyvin äänekkäiden lelujen parissa ja kyllä niihin itsekin lopulta tottuu (ja kun saa lapsen ees hetkeks viihtymään, haha). Mut joo, lahjoina en kyl moisia arvosta.

Vastaa