VAUVAKUUME – VIHDOINKIN!

Vauvakuume oli mulle ihan vieras juttu, ja etenkin esikoisen vaikean vauvavuoden jälkeen olen saanut vain negatiivisia väristyksiä vauvoja nähdessäni. En ole koskaan erityisemmin pitänyt vauvoista ja koko esikoisen vauvavuoden odotin oikeastaan vain sitä, että lapsi kasvaisi, elämä helpottuisi (just joo, ihan kun olisi helpottunut, muuttunut vaan). Tähän toki vaikutti myös esikoisen itkuisuus ja vaativuus mutta pääasiassa kuitenkin varmaan se, että kyseessä tosiaan oli esikoinen. En siis missään nimessä tarkoita, etteikö esikoinen olisi ollut ihana vauva ja ettenkö olisi rakastanut täysillä – kaikki oli vain niin uutta, sekavaa ja pelottavaa.

Kuopuksen syntymästä on nyt jo neljä viikkoa ja tää aika on mennyt todella nopeasti! Kaikesta säädöstä huolimatta olen nauttinut näistä päivistä ihan älyttömästi, vauvaa ihaillen, sen tuoksua nuuhkutellen (miten vauvan pää voikin tuoksua niin hyvältä!!), pienen pieniä varpaita hipelöiden ja fiilistellen. Voi miten aika kuluukaan, haluaisin pysäyttää sen nyt niin usein. En ole edes isommin miettinyt mitään poissaoloja vauvan luota (eli en ole pumppaillut maitoa), ihan sama vaikka viettäisin seuraavan vuoden tissi vauvan suussa. Toki kampaajalla ois kiva taas joskus käydä, mutta katellaan…tärkeintä ja ihaninta on nyt tämä vauva.

Tää eka kuukausi vauvan kanssa on ollut muutenkin erilainen nyt: en stressaa ihan niin paljon pölystä nurkissa (okei, valitan kyllä kun Amandan leluja on lattiat täynnä), vieraille saa riittää valmispakastepullat (ihan hyviä ovat nekin näin radin jälkeen), nukun päiväunia silloin kun vauvakin (vauvan vieressä toki). Suurin kiitos kuuluu kyllä nyt miehelle, joka on voinut olla töistä lomalla heti vauvan syntymästä asti, en ikinä olisi nimittäin pärjännyt yksin, kun Amandakin on ollut koko ajan kesälomalla. Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, haasteita on ollut, mutta onneksi nekin hieman jo helpottaneet.

Tää aika ei tosiaan oo ikuista, nyt mä tiedän sen enkä ahdistu huonoista hetkistä (esim. iltojen vatsaitkut), ja nautin täysillä hyvistä (enkä jo samalla pelkää niitä tulevia huonoja). Tää vauva ei oo ihan niin nollasta sataan -tyyppi, ja vaikka vatsakipuja on tosiaan tälläkin, ne vaikuttaa vielä normaaleilta. Ja vielä ainakaan ei refluksi rohise! Varasin muutaman käynnin vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan, tää vauva tykkää ainakin kovasti jalkapohjien hieromisesta!

En tiedä, tuleeko tästä mikään EHEYTTÄVÄ vauvavuosi, mutta uskon ja toivon, että edes vähän helpompi. Yritän joka tapauksessa ottaa siitä kaiken irti, sillä tämä tosiaan tulee olemaan meidän viimeinen vauvavuosi. Ja mulla tosiaan taitaa ekaa kertaa olla vauvakuume, joka kohdistuu meidän omaan vauvaan! Hormonipäissäni heitin yks ilta miehelle että haluan vielä kolmannen vauvan, mutta kyl nää vauvat nyt ihan oikeesti oli tässä. Uskokaa pois.

Ja nyt meen jatkamaan vauvani ihailua, heippa!

8 Comment

  1. Jasmin says: Vastaa

    Ihanaa!❤️

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    1. Kissis says: Vastaa

      ❤️

  2. Salli says: Vastaa

    Paljon onnea teille! Hienoa, että olet nauttinut vauvan kanssa olemisesta. Mukavaa kesän jatkoa koko perheelle! T: Salli

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos paljon! ❤️ Juu, toistaiseksi kaikki hyvin 😁

  3. Pömppö says: Vastaa

    Ihana on! Onnea! 🙂

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos 🙂

  4. Sanna says: Vastaa

    Kaunis vauveli ❤ Onnea ❤

    1. Kissis says: Vastaa

      Kiitos ❤️

Vastaa