”LEPÄÄ NYT KUN VIELÄ VOIT!”

En ole luonteeltani väkivaltainen ihminen, mutta kyllä saatan ohimennen vähän läpsäistä seuraavaa, joka heittää mulle tuon otsikossa mainitun lauseen, ”lepää nyt kun vielä voit!” Yleensähän tuota on kuullut pienten lasten äideiltä ja siis etenkin nyt näin äitiysloman alettua. Ja siis sitä just en tajua! Onko niiltä jotenkin unohtuneet nämä äitiysloman tuskaiset oltavat? Oikeesti, nukkuuko joku muka hyvin näillä vikoilla viikoilla ennen laskettua aikaa?!

Mä siis todella, TODELLA kovasti jo odotan, että saan ulkoistaa tän vauvan. Mä heräisin mieluummin sata kertaa yössä vauvaa syöttämään kuin sata kertaa yössä könyän tän painavan ja kipeän vatsani kanssa pissalle vain päästäkseni taas könyämään takas sänkyyn tunteakseni, että taas pitäis lähteä pissalle. Odotan myös enemmän kuin innolla sitä, että voin taas nukkua selälläni ja vatsallani (vaikka sitten edes niitä pieniä pätkiä kerrallaan), koska nythän ainoa edes jotenkin siedettävä asento on vasemmalla kyljellä ja silloinkin pitää vatsa olla hyvin tuettuna, tyynyä tai peiton kulmaa vatsan alla just oikeessa määrässä ja kulmassa. Pakko on välillä yrittää kierähtää oikeallekin kyljelle, koska jossain vaiheessa yötä menee aina hermot samassa asennossa olemiseen ja paikat puutuu. Tuskaista on tämä kierähtämistapahtuma ja aina ei vauva tykkää yhtään ja eiku äkkiä kierähdys takas.

Mutta joo, toki yritän nyt sitten nauttia näistä ”viimeisistä hetkistä” muutenkin: kun saan syödä aamupalani rauhassa tai lukea kirjaa vailla häiriötä. Yritän myös nukkua päiväunia ja levätä paljon, mutta aika huonoa unta kyllä nukun, oli sitten yö tai päivä. Ihan mielelläni myös laajentaisin taas pukeutumisvaihtoehtojani ja söisin kerrallaan hieman isompia annoksia ruokaa ilman, että tulee vatsaähkykuolema. Ja kävelisin pidempiä matkoja ilman, että tarvii koko ajan miettiä virtsarakkoa ja tuskailla jokaista askelta joka tuntuu ikävästi nivusissa. En hemmetti soikoon pysty enää edes nauramaan kunnolla kun vatsaa kiristää ja pelkään jokaista aivastusta – tuntuvat erityisen ilkeiltä ja siltä, että vauva lentää pihalle justiinsa.

Yöt siis tällä hetkellä ovat aika tuskaisia tän vatsan kanssa ja päivät menee siihen kun irvistelen näille vauvan liikkeille. Osaankin hienosti jatkossa eläytyä Alien-leffoihin kun tiedän, miten ikävältä tuntuu kun joku möyrii ihon alla. Ja tää vauvahan siis jotain askartelee ihan koko ajan, mä nään sen jalan seilaavan tossa ylävatsalla tälläkin hetkellä ja välillä se työntää peppua ihan täysillä yrittäen pyllistää nahan läpi. Ja voin kertoa, että SE EI TUNNU YHTÄÄN KIVALTA, SE ON AIVAN TOSI PERSEESTÄ. Neuvolassa toki asialle vaan nauretaan, ”ihanaa kun on niin aktiivinen vauva!” Todella ihanaa.

Tänään on tasan kolme viikkoa laskettuun aikaan, mutta kyllä haluaisin jo vauvan tänne.

P.S. Multa usein kysytään, miten kissat ovat suhtautuneet raskauteeni. Noh, Reiska (kuvissa), on oppinut olemaan kävelemättä vatsan päällä ja se ärsyttää sitä itseään ihan sairaasti. Reiska katselee myös vatsaani usein hyvinkin epäilevästi. Arska ja Alma eivät ole mitään huomanneetkaan. Reiska pitää lapsista (kunhan ovat paikallaan eivätkä ihan kovasti ainakaan huuda) ja Arska ja Alma pelkäävät yli kaiken. Mutta eivätköhän kaikki uuteen tulokkaaseen lopulta totu, uskoisin näin.

29 Comment

  1. Anna Polkutie says: Vastaa

    Haha, ei oo unohtunu, etenki jälkimmäinen hillu loppuvuikkoina niin et välil ärjyin mahalle et oo hy hetki aloillas. Mut kun mahan perässä ei tarvi juosta, eikä sitä tarvi huoltaa koko ajan, ni löhööminen on sentään ees teoriassa mahollista 😂. Tuut viel ite jakamaan saman neuvon, mä uskon vahvasti 💪🏻😄

    1. Kissis says: Vastaa

      Mä jaan tätä neuvoa kyl niille jotka on aiemmilla raskausviikoilla 😂 Se puoliväli oli oikein jees!

  2. Anna Polkutie says: Vastaa

    Joo tää ois ehkä oikeesti paras neuvo niille ketkä vasta ajattelee et ”ehkä sit joskus lapsi” 😂. Ja eihän sitä tiiä jos sä oot se onnekas kelle tulee super chilli ipana ❤️. Hitsi niin vähiin käy että täs saa alkaa jo jännittämään. Mulla on kumpiki raskaus alkanu ihan puskista 37+9. Ei mitää tuntemuksia ennen sitä.

    1. Kissis says: Vastaa

      Siis raskaus? Vai synnytys? 😬

      1. Anna Polkutie says: Vastaa

        Hahaha synnytys siis! Tätä just tarkotetaan et lepää nyt kun viel voit etkä oo tällai ameeba-aivo joka ei osaa puhuu suomea 😂😂

        1. Kissis says: Vastaa

          😂😂👍🏻

  3. Sissi says: Vastaa

    Ootin kans mahallaan nukkumista hulluna MUTTA eihän se onnistunu synnytyksen jälkeenkään, koska TISSIT. Siis kun maito nousee kunnolla niin ei toivoakaan, et pystyis nukkumaan mahallaan. Enpä osannu tätäkään kuvitella, ennen kuin sen ite koin:D

    1. Kissis says: Vastaa

      Aaaaarrrggghhhhh!

      1. Janet says: Vastaa

        Joo, just näin! Ei mitään toivoa mahalleen nukkumisesta 😀

  4. Odotan niin innolla sun juttuja siitä, miten kissat sitten tulevaisuudessa ottaa uuden tulokkaan vastaan. Sulla kun on kolme niin reaktiot voi aluksi olla hyvinkin mielenkiintoisen erilaisia, mutta aika varmaahan se on, että kaikki lopulta ajan kanssa uuteen perheenjäseneen tottuvat. 🙂

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo meillä on nyt käynyt jonkin verran eri ikäisiä vauvoja viime aikoina ja Reiskahan tulee heti tutustumaan mutta nuorimmaiset juoksee samantien sängyn alle. 😀 Alma sai pienenä traumat kiljuvista lapsista ja Arska nyt on muuten vaan säikympi. Mutta eri asia toki kun ihan pieni vauva tulee ja pysyvästi asumaan. 🙂

  5. A says: Vastaa

    Haha ihana postaus 😀 Kaikella rakkaudella sanon, että ymmärrät ton lauseen sitten kun oot sen vauvan saanu pihalle, trust me 😀

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo voihan se hyvinkin olla niinkin 😀

  6. Viivitys says: Vastaa

    Kyllä mä nukuin miljoona kertaa paremmin, kun olin saanut vauvan ulos 😄. Mulla alkoi unettomuus joskus viikolla 20 🙄. Ensin se oli hormonaalista ja sitten mahan kasvamisen myötä tuli tutuksi kaikki noi muut tutut vaivat. Oli ihanaa päästä mahasta eroon, kun ei tarvinnut puolen tunnin välein herätä vaihtamaan asentoa. Eli joo, toi lausahdus on niin syvältä, et vieläkin ärsyttää melkein puolen vuoden jälkeenkin 😂. Mut siitä voi yrittää nauttia, ettei oo ihan kauheesti mitään velvollisuuksia. Ja voi kun sitä omaa aikaa saisi vaikka pakastaa sopivina annoksina 😊. Zemppiä loppumetreille!

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo, meinasin lähtee siitä ”NAUTI nyt vielä kun voit” mutta se kuulosti jotenkin liian ilkeeltä 😀 Mut tän vatsan kanssa eloa ei kyl tuu ikävä…

  7. Mä nukuin selälläni (ja hyvin) ihan viime minuuteille asti 😀 et sori vaan, mutta mä voisin sanoa noin oman kokemukseni pohjalta.

    1. Kissis says: Vastaa

      MITEN SEN TEIT?! Mulle ei tuu varsinaisesti huono olo selällään, mut vauva painaa niin epämukavasti!

      1. En mä tiedä! Mini oli jotenkin asettunut niin ettei painanut mua mitenkään oudosti.

        1. Kissis says: Vastaa

          No hei lucky you! Toki nää kaikki ”vaivat” on yksilöllisiä muutenkin.

  8. Rössö says: Vastaa

    Joo, voi vttu, että meni hermo tohon samaan lauseeseen!! Mä ainakin nukuin heti synnytyksen jälkeen ja useimmiten vieläkin paremmin ku raskauden lopussa. Ihan perseestä vikat aika monta viikkoa, kun mikään asento ei oo hyvä ja koko ajan särkee (eikä saa ees vetää mitään kunnon mömmöjä) 😛

    1. Kissis says: Vastaa

      Jep, mä en tosin vielä oo mitään särkylääkkeitä vetäny ku ei oo silleen särkeny, kaikki vaan tuntuu pahalta 😀

  9. Anitra says: Vastaa

    I feel you!!! Menee NIIN hermo kun yks on koko ajan tökkimässä. Monenkin odottavan äidin suusta olen kuullut että parasta oli se raskaus kun tunsi vauvan liikkeet, niin ihanaa. Siis mitääh, ihan perseestä, kyllä olen jokaisen mukelin kohdalla vaan odottanut että sen saa pihalle, jotta vauva pääsee välillä potkimaan vaikka iskää 😀 Ja mä kääntäisin ton väsyneen ”lepää vielä kun voit” mantran niin että kuluta päiväsi nyt just silleen kun ite lystättää. Ei tarvii miettiä mitään aikatauluja, voitte käydä leffassa (kahdestaan!) millon vaan, ei tarvi huolehtia kuin itsestä ja ruoankin ehtii syömään ihan lämpimänä. Tsemppistä vikoille viikoille!

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo oli ne liikkeet ihan kivoja sillon öööö 3 kk sitte? Nyt aivan saatanasta! Mutta joo, kyllä tosiaan tässä yritettyki tehä kaikkee mitä ”nyt vielä voi”, mut ootan mä silti jo kovasti sitä vauvan kanssa olemistaki. 🙂

  10. Jälleen hauska kirjoitus! 😛 Ja paras tägi – ”Hermot menee” :,D

    1. Kissis says: Vastaa

      No ne kyllä menee päivittäin. 😀

  11. RuuRuu says: Vastaa

    Kerrankin postaus missä kerrotaan ettei se kaikki oiskaan niin ihanaa 😀

    1. Kissis says: Vastaa

      Nojuu, ei todellakaan oo.

  12. Janet says: Vastaa

    Mä niin odotan kyllä sun juttuja ku pienokainen on saapunut 🙂 mä muistelen nukkuneeni hyvin, mut nyt mä en muista enää mitään ku unet on mitä on 😀 #mombrain

    1. Kissis says: Vastaa

      Niin mäki odotan :’D

Vastaa