Imettämisestä

Jos en etukäteen tiennyt mitään vauvoista niin en kyllä tiennyt imettämisestäkään! Mua neuvottiin jo raskauden alkuajoilla liittymään Imetyksen tuki -FB-ryhmään (”se on ihan pakollinen!”) ja teinkin työtä käskettyä mutta piilotin ryhmän höpinät heti alkuunsa – liikaa informaatiota liian aikaisin. Ajattelin kyseessä olevan myös vähän hullujen imetysfanien ryhmä, tiedättekö, niiden äitien jotka imettää vielä 10-vuotiaita lapsiaan.

Mä ajattelin imetyksen olevan ihan simppeli juttu: kun vauva syntyy niin eikun tissiä suuhun, vauva syö ja tyytyväisenä köllähtää viereen nukkumaan. Ja näin se toistuu aina. Voivoivoiiii minua tyhmää! Imetys on kokonaan oma taiteenlajinsa!

Meillähän imetys lähti synnärillä käyntiin onneksi tosi kivasti. Vauva olis syönyt tissistä jo minuutti syntymänsä jälkeen jos mua ei olis kärrätty operoitavaksi. Kun sekoboltsina sain vauvan seuraavan kerran viereeni kävi siinä kätilö venyttelemässä mun vasenta nänniä ja selittämässä jotain imetyksestä. Onneksi kyseessä oli hyvä tyyppi (tai sit olin vaan niin pöllyssä), koska muuten olisin ehkä vetäissyt köniin. Noh, vauva sai kuitenkin syödäkseen ja on saanut tähän päivään asti, täysimetyksellä, mutta kyllä ei ole imetys mikään helppo juttu!

”Suihkutissit, parhaimmat imetysasennot ettei vauvalla mene ilmaa vatsaan, oikea imuote, rintaraivarit, ähinä ja puhina tissillä, kipuitkut syömisen jälkeen, missä asennossa refluksivaivoista kärsivää lasta pitäis pitää imetyksen aikana ja jälkeen, imetysdieetti”… tässäpä muutamia hakusanoja Googleen syötettäväksi. Ja kyllä helposti alkaa ahistaa!

Meillä refluksijutut ja vatsan kipristelyt imetyksen jälkeen ovat tuottaneet eniten tuskaa – niin vauvalle kuin mullekin. Olen säätänyt asentojen kanssa ja saanut imetysohjaustakin, mutta edelleenkään en tiedä mikä olis paras asento, eipä oikein mikään. Mutta joo, se ei todellakaan oo niin että tissi suuhun ja menoks! Ja jos ei nykytilanne vielä riittävästi pelota, niin kaikki ne imettäjien keskustelut saa pelkäämään tulevaa. En kyllä oikein vielä ainakaan tajua, miten jotkut voivat imettää jossain kahvilassa – nää rintaraivarit, suihkutissit, öhinä ja pöhinä… ehei. Junassa kyllä imetin, otettiin fiksuina allergiahytti mennen tullen, joten yleisöä ei ollut.

Olin niin stressaantunut vauvan ekat viikot, että todella suuresti ihmettelen, että olen pystynyt onnistuneesti imettämään. Ja mähän oikeastaan vaan imetin ekat 3 viikkoa, koska vauva ei muualla viihtynyt, kivasti tuli tytölle kyllä sen seurauksena painoakin. Alkuhan oli ihan helvettiä imetyksen suhteen muutenkin, kun ekan vajaan viikon ajan koko touhu sattui ihan kaameesti – aina ehtiessäni hengasin avoimen jääkaapin oven edessä kaalinlehdet tisseillä ja hengittelin syvään. Lansinoh lanoliinivoide (apteekista) tuli heti tutuksi. Mutta sitten helpotti, vaikka edelleenkin on välillä tuskaa, koska nyt on sitten kaikenlaista ähertämistä vauvalla menossa. Ja edelleen raukalla on niitä kipuja, joihin lopulta auttaa vaan tissi.

Jos olisin tiennyt, mitä tää imettäminen on, en välttämättä olis lähtenyt koko touhuun (ehkä siksi tästä ei ollut neuvolassa mitään puhetta). Kokeilin maidotonta ruokavaliota, kun halusin testata onko sillä mitään vaikutusta vauvan refluksiin ja vatsavaivoihin – kahden viikon aikana en huomannut muutosta, joten se tuskin on maito, luojan kiitos joulu pelastettu, saan syödä suklaata, joka tietenkin itsessäänkin aiheuttaa vauvalle vatsavaivoja! Jos tosiaan luulin, että raskausaika oli jotenkin vittumaista kun ei voinut syödä sushia ja salmiakkia, niin hei haloo, nyt pitäis varmaan elää vaan jollain bataatilla, että vauvan olis hyvä olla.

Mutta on imettäminen välillä ihan kivaakin. Mä en ole kauheasti pystynyt katsomaan telkkaria tai lukemaan kirjoja imettäessäni, koska olen vaan halunnut katsella vauvaa. Imettäessä saa ihastella kerrankin paikoillaan ja tyytyväisenä olevaa bebeä ja päivittäin huomata, miten nopeasti tyyppi kasvaa! Imettäessä huomasin vauvan silmäripsien kasvaneen taas mooonta milliä ja pienen velhon sormet tekevät siinä sivussa taikojaan. JA mikä tietty parasta: MULLA ON TISSIT! En vielä tiedä, kauanko haluan tai edes voin imettää – yritän ainakin siihen puolivuotisikään.

Jotain sanottavaa imettämisestä? (Suihkutissivinkkejä ei kyllä kannata kertoa, tiedän ne kaikki eikä mikään oikeasti auta. Paitsi jos jollakulla on vielä joku super-ässä hihassaan?)

24 Comment

  1. Jotenkin ihana lukee näitä, vaikka en olekaan kohderyhmää 🙂 Ehkä siksi etten todellakaan ole tietoinen mistään tollaisista kaikista imettämisen vaikeuksista 😀

    1. Kissis says: Vastaa

      No ei kai niistä pidä ollakaan! 😀

  2. Mullekin nämä kaikki tulee ihan uutena juttuna joten kyllähän näitä lueskelee 😀

    1. Kissis says: Vastaa

      Heh 🙂

  3. Minnis says: Vastaa

    Ensimmäisen lapsen kohdalla en harrastanut julki imettämistä ollenkaan kun se nyt ei vaan tuntunut kovin luontevalta. Ensimmäinen kohdalla opin myös termin matala nännipiha ja jouduin käyttämään rintakumia parin viikon ajan. Ja joo, rinnat oli haavoilla eli lansinoh tuli tutuksi.
    Ja toisen lapsen kohdalla ei enää juuri tarvinnut rintakumia, rasvat jäi kaappiin ja julki-imetystä on tullut harrastettua.
    Parasta on kyllä tosiaan imetyksessä ollut tissit, olisi pitänyt varmaan maidonnousu hetki ikuistaa jotenkin. Kun jotkut tekee niitä masukipsejä niin olisin voinut tehdä tisseistä silloin vastaavan.

    Sisko on myös nyt maidottomalla ja munattomalla imetys dieetillä ja se on kyllä tylsää.

    1. Kissis says: Vastaa

      Mä en kyl nähny eroa, en nyt maitotuotteita taas syödessänikään… Hyvä idea toi kipsijuttu! 😀

  4. RuuRuu says: Vastaa

    Ei mitään sanottavaa koko aiheeseen, mutta vikan kuvan sukat pikku neidillä awww!

    1. Kissis says: Vastaa

      Hih 🙂

  5. Itsellähän tämä homma on sitten alkuvuodesta edessä, katsotaan kuinka sujuu 😀

    1. Kissis says: Vastaa

      Sujuu ku pistää sujumaan, yleensä 😀

      1. Riina says: Vastaa

        Niinpä, mielenkiintoinen kommentti. Itse kuulun näihin imetyksessä ”epäonnistuneisiin” useasta syystä: Hätäsektiosta toipuminen oli (tai on oikeastaan edelleen) hidasta, enkä alussa oikeastaan pystynyt edes harjoittelemaan imetystä. Poika on pieniruokainen, eikä jaksa syödä kauaa putkeen, joten jouduttiin myös hetimiten painotarkkailuun, johon tarvittiin tietty korvikkeita. Aina, kun imetyksiä lisättiin, alkoi pojan paino laskea, mikä tietty hermostutti (tai hermostuttaa edelleen, heh) tuoreet vanhemmat lopullisesti… En myöskään etukäteen(kään) tavoitellut täysimetystä, vaan olin kirjannut kaikkiin lomakkeisiinkin toiveen osittaisimetyksestä ja siitä, että pojan pitäisi oppia syömään myös pullosta. Tämä siksi, ettei meikäläisen pää olis ehkä kestänyt jatkuvaa imettämistä, ja epäilen, että jos olisin sitä hampaat irvessä suorittanut, niin se olis vaikuttanut mun suhteeseen poikaan negatiivisesti… Anyway, kunnianosoitus sulle, kun olet noin sitkeä, etkä ilmeisesti koe hommaa niin pahana, että löisit hanskat tiskiin! 🙂

        1. Kissis says: Vastaa

          Voi kuule, kyllä mä päivittäin kuitenkin mietin, että miksi tähän edes lähdin. Haluan korvikkeita kyllä kokeilla lisäksi heti, kun vatsan kannalta järkevää – nyt meillä on sen verran kipuiluja, etten halua sekottaa pakkaa entisestään. Pulloa meillä on harjoiteltu ja yksi jopa lopulta kelpasi. Pumpulle en heru riittävästi, ja lisäksi maitoa tulee vauvan suuhun liikaakin, eli en väkisinkään pumppaamalla halua lisätä tuotantoa tällä hetkellä yhtään.

          1. Riina says: Vastaa

            Suosittelen vahvasti Avent-tuttipulloja… 🙂

            1. Kissis says: Vastaa

              MAM kelpaa vaan meillä! Tai ainaki kerran kelpas. 😀

        2. Kissis says: Vastaa

          Ainiin piti vielä sanoa, että en oo ite mikään imetyshullu ja korvikkeet Suomessa on hyviä. Imetän oikeastaan itsekin siksi, etten muusta edes oikein tiennyt!

  6. Eve says: Vastaa

    Voi niitä aikoja….:’D rintakumi, mahdottomat daisarit ja kaalinlehdet tulivat kyllä tutuiksi! En tiedä kuvittelinko, mutta ikäänkuin kahvin vähentäminen ja ruisleivän jättäminen olisi helpottanut naperon vatsavaivoihin…? Lycka till, tiedän että ei se aina niin herkkua ole 😉

    1. Kissis says: Vastaa

      Mikään auta mut kahvi ja suklaa nyt tauolla…jouluun asti 😀

    2. Kissis says: Vastaa

      Niin ja ruisleipää en oo syönykää!

  7. sanna says: Vastaa

    Ajattelin myös raskaana ollessani, että eihän imettäminen vaikeaa voi olla. Tissi vaan suuhun kun vauva huutaa nälkäänsä..kyllä voi ihminen väärässä olla!! Mulla meni n. 2 kk ennen kuin imetys alkoi sujumaan helposti, sylissä ruokkiminen oli paras asento minulle. 7 kk ikään asti imetin ja sitten siirryttiin pelkästään korvikkeeseen. Myöhemmin tuli katumus, että miksi lopetin imettämisen niin aikaisin.

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo meen vähän fiiliksen jne mukaan…nyt on välillä melkosta perseilyä toi tissillä olo

  8. Aaa että . Meillä kyllä suurimmaks osaks sujui hyvin. Rintaraivarikausi kyllä oli ja sillon Eino suostui tissille vaan erilaisilla hämäyksillä. xD
    Mulla oli myös suihkuamista aika monta kuukautta, mut vuotaminen ja suihkut helpotti 7-8kk kohdalla. Sillei imetys oli kivaa, et se ekan puolen vuoden jälkeen muuttui vaan helpommaksi. Imetinkin 1v 10kk.
    Mut joo, kyllä kyrsi ekat viikot, kun neuvolassa ei oltu kerrottu imetyksestä yhtään mitään, enkä päässyt ees perhevalmennuksen imetyskertaan. Siks kouluttauduin vertaistukiäidiksi. Harmittavan vähän on vaan ollut vapaaehtoistyöhön aikaa töiden ohella. :-/
    Mut sen voi kyllä tämän suhteen luvata, että helpompaan päin tuo yleensä menee ja suurimpaan osaan ongelmista löytyy joku ratkaisu. Ja kun muistaa myös kuunnella itseään. ♡

    1. Kissis says: Vastaa

      7-8 kk kohdalla, apua! 😀 Mä tukehdutan vauvan pari kertaa päivässä ja todella toivon, että alkais kohta helpottaa.

  9. Mä olin aika runsasmaitoinen 😂 Varsinkin vasen rinta oli hyvin tuottoisa ja liikatuotantoa vähän jatkuvasti. Mut ei toki ollu pahimmat suihkut, ku ekat muutama kk! Tarkotin, ehkä että liivinsuojista ja tommosesta säädöstä pystyin luopuu siinä puolen vuoden jälkeen. 😀 Ja sit myös vauva isompana pystyy itsekin paremmin herumista hallitsemaan. 🙂

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo, tätä odotellessa! Yritän nyt suihkutissihoitoa 😀

Vastaa