Tässä ja nyt

Juhannus-lauantaina yritin nukuttaa Amandaa päikkäreille: tästä on tullut meillä varsinainen show! Pienempänä Amanda simahti ainakin ekoille päiksyille usein helposti kun neidin laski vaunuihin – tai aivan viimeistään partsilla tai pihalla silmät painuivat kiinni nopeasti. Mutta nyt ovat nekin ajat muuttuneet ja vaunuissa ensin lähinnä pelleillään, sitten tuskastutaan, sitten huudetaan, kunnes pitää nostaa syliin rauhoittumaan ja päristelemään, sitten lasketaan takas, syliin, takas, jne. Nykyään Amanda nukutetaankin omaan pinnikseen, vaikka melkoista nukahtamista vastaan taistelua se on välillä sielläkin.

Silloin lauantaina tämä oli kuitenkin ihan poikkeuksellisen hankalaa: nukahti syliin mutta vaunuihin laskiessa heräsi itkemään, jatkuvasti. Lopulta mulla meni hermot ja päätin, että nukkukoot sitten siinä ja istuin alas partsisohvalle Amanda sylissä. Siinä sitten istuin tunnin verran neidin tuhistessa tyytyväisenä ja tuli kyllä mieleen ihan ne ensimmäiset viikot (vai kuukaudet? En enää muista…), kun ei mihinkään voinut nukkuvaa vauvaa laskea tai heräs heti. Mutta siinä vähän kylmällä parvekkeella hieman epämukavassa asennossa istuessani tajusin viimeinkin, että herranjestas sentään, mulla on nyt lapsi. Ihan turha mun on ärsyyntyä tällaisesta, ihan sama vaikka nyt jäi se ”oma aika” väliin, tärkeintä on olla just tässä, oma tyttö sylissä.

Kaikki sanoo, että vauvavuosi menee ohi hurjan nopeasti. Olen kyllä tästä eri mieltä, aika on kulunut todella hitaasti. Tämän koko ajan olen odottanut kehitystä tapahtuvaksi. Amandalla on ollut niin paljon vatsa/refluksivaivaa, että olen odottanut niiden helpottavan ja itkujen vähentyvän. Olen myös odottanut, että Amanda kasvaa ja siitä on enemmän seuraa. Ja odotan edelleenkin, mutta yritän jatkossa nauttia enemmän tästä nykyhetkestä: Amanda on nyt vauva, mun pitää ottaa tästä ajasta kaikki irti, koska takaisin en tätä ensimmäistä vuotta saa (ja en tietenkään mitään vuotta, heh heh).

Kun Amanda noin tunnin päästä (ennätyspitkät päikkärit pitkästä aikaa!) heräili mun sylissä, nuuhkin piiiitkään vauvalta tuoksuvaa päänahkaa, silitin hentoisia hiuksia ja pieniä sormia ja olin niin hurjan onnellinen.

Kuvat on puhelimella otettuja tän 8,5 kk aikana. Mun lempipuuhaa silloin kun Amanda nukkuu, on selata neidistä otettuja kuvia.

10 Comment

  1. HelluPrkl says: Vastaa

    Minulla on 4kk ikäinen tyttö ja rakastan myös selata hänen kuviaan, kun nukkuu. Etenkin ensimmäisten viikkojen kuvat ovat ihania! Siitä ajasta, kun tuntuu etten muista mitään! Kiitos, että kirjoitat blogissasi rehellisesti äitiydesta <3

    1. Kissis says: Vastaa

      Joo eipä tästä vuodesta varmaan kauheesti tuu muistamaan… 😀

  2. Riina says: Vastaa

    Onks Amandalla jotain päikkärirytmiä jo? Kauan sulla menee aikaa, et saat tytön päikyille omaan sänkyyn? Mun poika ei nukahda päivällä sisälle ainakaan helposti, enkä oo suoraan sanottuna jaksanut alkaa treenata sitä, kun on toistaiseksi nukkunut ok ulkona. Nyt vaan toi kuumuus hankaloittaa hommaa, ja oliskin kätevää, jos ukko osais nukkua sisällä päivisin. Ei tarttis aina stressata etukäteen, että minne ukko tungetaan milloinkin nukkumaan…

    1. Kissis says: Vastaa

      No siis silleen joo, että jaksaa olla hereillä sen 2-3 h, riippuen missä ollaan ja mitä tehään. Nyt valitettavasti nukkuu vaan 30 min päikkäreitä, eli on väsynyt jo herätessään… ei vaan malta nukkua enempää. Et aika actionia saa olla nää päivät, että neiti viihtyy. Tää kuumuus on kyl ihan liikaa Amandalleki, hiessä koko ajan. Aikaa nukuttamiseen menee 5-15 min? Vähän riippuu, miten väsynyt/ylikierroksilla tms. Mut tuntuu et koko ajan helpottaa toiki. 🙂 Yleensä riittää et pitää vähän jalasta kii ettei pyöri pinniksessä, nukahtaa sit hetken ähistyään ja pyörittyään. Välillä pitää nostaa hetkeks syliin ja heijata jos meinaa tulla huuto. Oli kyl kivaa päästä partsivaunuista ja -nukutuksista eroon. Mut Amanda nukahtaa kyl liikkuvissa vaunuissakin, mut nukkuu aika levottomasti, ihmisten ilmoilla ei malta nukahtaa ollenkaan.

      1. Riinn says: Vastaa

        Tää kuumuus on jotain infernaalista… Syökö Amanda helteistä huolimatta normaalisti? Meidän E ei, hirveetä houkuttelua ja stressaamista (mun taholta) koko homma… Välillä keittää tää lastenhoito niiiin yli, kun nää perustoiminnot, syömiset + päiväunet, tökkii… Ohhoi.

        1. Kissis says: Vastaa

          No kai se ihan OK! Mut ei noista kiinteistä kandee stressata, kunhan maitoo juo! Mutta joo, keittää yli täälki usein 😀 Amandallaki hiki päässä koko ajan… nukahtaa ihan ok mut nukkuu sen tasan hiton 30 min!!!

  3. Nekku says: Vastaa

    Meillä tyttö 6kk ja rapiat ja just näiden helteiden takia aloin nukuttaa sisälle omaan pinnikseen ja alkuun oli ehkä vähän taistelua ja joutu muutaman kerran ottaa syliin, laskee takasin jne.. meijän pelastus on ollut Brion tassut pinnasängyn jaloissa joilla sänkyä saa hytkytettyä. Istun sängyn päädyssä enkä ota juurikaan kontaktia lapseen vaan hakee itsekseen unta samalla kun vähän hytkytän sänkyä. Meillä nukahtaa vaihdellen 10-20min 🙂

    1. Kissis says: Vastaa

      Meil on kans ne tassut mut ei oo pariin kuukauteen enää toiminu 😀 Sillon pienempänä oli jees!

  4. Nimetön says: Vastaa

    Random vinkki, mut ystävä sai lapsensa nukahtamaan helpommin kaupungilla tai muualla hieman meluisammassa paikassa kun lykkäs kuulosuojaimet korville 😊🙉

    1. Kissis says: Vastaa

      Meillä ei oikeen vaunuissa enää nuku kunnolla, jos eivät liiku ihan koko ajan ja sillonkin nukkuu vaan sen jonkin aikaa… liikaa ympärillä mitä pitäis jaksaa seurata.

Vastaa