Karkkikaipuu

En mitenkään haluaisi valittaa, mutta valitan silti. Taas jälleen kerran kaupan karkkihyllyn luona tuntui siltä, että voi kun olisin vielä kahdeksan vee. Ja nyt heti joku siellä jo tuhahtaa, että ”lapsena karkit vain MAISTUIVAT paremmilta!” Ei pidä paikkaansa. Totuus nimittäin on se, että lapsena karkit OLIVAT parempia.

Otetaanpa esimerkiksi nämä kuvassa näkyvät tattikarkit. Ne eivät todellakaan enää ole saman makuisia kuin lapsena. Ne ovat ihan mauttomia! Ja ihan eri näköisiäkin! Näitä myytiin lapsuudessani sellaisessa suuressa pussissa, ja ne maistuivat aidoilta sienikarkeilta! Nämä ovat vaan halpoja kopioita, rupuisia feikkejä! (Mutta kyllä, silti söin ne ilolla kuvan ottamisen jälkeen. Koska valittavana ei ollut muutakaan.)

Ja muistatteko miten ”vanhoina hyvinä aikoina” karkkeja käytiin ostamassa pieniltä kioskeilta, joissa tiskin takana seisoi ystävällisen näköinen, paksu täti ja tädin takana ja edessä ja tiskilläkin oli lasisia karkkipurkkeja. Siinä sitten viitottiin kiihkeästi kohti mustia, isoja salmiakkipääkalloja ja toffeita jotka olivat niin tiukasti muoviin käärittyjä, että muovia meni väkisin karkin ohella suuhunkin. ”Noita punaisia pyöreitä karkkeja! Ei ei, ei niitä, vaan niitä siinä vieressä olevia!” Ja ne karkkipussit, joihin karkit laitettiin, nekin olivat ihan luksusta. Pieniä ja ohuita ja rapisevia, täydellisiä karkkipusseja. Mutta entäs ne itse karkit sitten! Muistaako kukaan isoja, punaisia huulia? Samaan sarjaan kuuluvia sinisiä silmiä ja keltaisia korvia? Näitä saa kyllä nytkin (Candy King), mutta ne eivät tosiaankaan maistu alkuperäisiltä. Entä muistatteko isot, suolaiset ja kirpeät, pehmeät kalat? Ah. Ja mitä nämä maksoivatkaan kappaleelta…kymmenen penniä? Myös merkkarit olivat ihan eri makuisia kuin nyt! 

Ja miettikääpä Lauantai-pussia. Onko se AIKA VÄHÄN huonontunut? Onko siellä enää juuri mitään muuta kuin joku rupuinen tikkari ja ihan paska karkkiaski? Minulla ja veljellä oli pienenä karkkipäivä, tietenkin lauantai, jolloin saimme valita takkahuoneen kaapista isän sinne jemmaan ostetuista pusseista yhden kumpikin (ja joo, näistä tuli aika useinkin kunnon käsirysy!) Lauantaipusseja oli useinkin näiden joukossa ja silloin se oli jotain aika mahtavaa. Heh, ja jos siellä joskus sattui olemaan todella iso karkkipussi jonka jouduimme jakamaan…se vasta kamalaa olikin! Vastaako yhtä karkkia kaksi pienempää vai kenties kolme? Huijasin kyllä näissä karkinjakotilaisuuksissa ihan huolella! 😀 Mitenköhän vanhemmat oikeen jaksoivat kuunnella sitä itkua ja huutoa…mutta, silloin karkit olivat kaiken sen tappelemisen arvoisia!

Mutta entäs sitten jäätelövalikoima, mennäänkö me siihenkin? No toki mennään. Muistaako kukaan jugurttijätskipuikkoa nimeltä Jive? Sitä oli persikkaa ja…joku metsämarja. Mutta persikka oli paras. Antaisin toisen käteni siitä hyvästä, että se palaisi kauppojen jätskialtaisiin. Entäs muistaako KUKAAN sitä ihanaa Doris-jäätelöä? Sellaiseen kiiltävään, valkoiseen kuoreen pakattu, päällä vaaleahiuksisen tytön kuva, puikkojäätelö. Itse jäätelö oli päällystetty superhyvällä karkkihiutaleella. Ja yksi parhaista oli Ärrä-mehujää maultaan LAKRITSI-VADELMA. Ostin Tapulikaupungin R-kioskin pakastealtaan tyhjäksi näistä.

OK, myönnetään: Suomi on edelleenkin erinomainen maa, mitä tulee karkkeihin. Missään muualla ei vaan oikeesti ole niin hyvää karkkivalikoimaa, kiitos etenkin Fazerin. Pitäisi siis olla ihan tyytyväinen. Periaatteessa. Jaksan vaan silti turhankin useinkin muistella mennyttä. Fazer on palauttanut mm. Fami-suklaapatukan, ja se onkin ihan tosi hyvää. Saataisko me joskus paljon muutakin makeista takaisin, niiden alkuperäisessä maussa?

Kertokaa rohkeasti omia karkki/jäätelö -muistelmianne.

P.S. Ajattelin vielä tänään lykätä tänne yhden kivan arvonnan! Jos erinäiset ruumiinosanne huutavat kosteutusta, tulkaa käymään uusiks illemmalla.

41 Comment

  1. Ruu says: Vastaa

    oi jos niitä vanhoja kunnon salmiakki merkkareita saisikin, tai vielä parempaa, saisi niitä keltaisia ja punaisiakin, ja koota niistä sellainen kolmen torni ja syödä ne yhtäaikaa 🙂 ja ne punaiset suut oli myös hyviä, ei tosin voittaneen salmiakkimerkkareita. Ne nykyiset merkkarit on ihan paskoja kopioita, niissä ei ole mitään muuta yhteistä kun nimi…

    1. Joo, hedelmämerkkarit oli hyviä kans. 🙂 Ne oli semmosia ohuempia ku mitä nykyään. Muistan kun meinasin kerran tukehtua semmoseen ja jatkossa mun piti leikata ne saksilla pienempiin osiin -kätevää, niitä riitti silleen pidemmäks aikaa! 😀

  2. Nina says: Vastaa

    ”Markalla kutosia!” Se kioskilla vierailu oli parasta. Ja niitä karkkeja sai viidellä markalla ihan hullun paljon. Kympin pussi oli jo pröystäilyä, eikä se mennyt edes kiinni kun oli niin täynnä 🙂

    Ja muistan ne punaiset huulet! Ja korvat! Hämärästi 😀

    1. Joo, useimmilla kiskoilla tosiaan oli numerot niissä karkkipurkeissa, mä ihan jo unohdin!

    2. Nina says: Vastaa

      Ennen vanhaan oli siinäkin hommassa fiilistä. Nyt nappaat sen valmiin megamättöpussin ja that’s it. Tai sitten jotain Candy Kingejä joiden kilohinta on ihan järkyttävä. Kaupassa menettelee, mutta esim. elokuvateattereissa ne on ihan jäätävän hintaisia. Meille on kerran sanonu Tennarin myyjäkin että ”joo, kannattaa ostaa karkit kaupasta” 😀

    3. Niinpä. Ja oon niin kyllästynyt näihin valikoimiin! >:( Pitää ehkä matkustella useemmin, niin on kiva palata Suomen karkkihyllyille.

  3. ”Mä haluun noita ufoja 50 pennillä. Ja sitten yks tollanen iso yhen markan juttu. Ja kolme noita 10 pennin keltaisia juttuja.” Miksi noita kiskoja ei oo enää? Mä perustan sellasen 😀
    Mä joudun olee vähän eri mieltä tuosta, että Suomi on erinomainen maa karkkien suhteen. Ruotsi on mun mielestä parempi. Irtokarkkihyllyt täällä ovat to-die-for! (Ja fasua löytyy paremmin kun suomesta! sellasia juttuja mitä mä en edes muista että Suomessa olis koskaan ollutkaan!)
    Mutta kun on kyse jätskistä Ruotsi sukkaa aika helvetin reippaasti, mä kun satun olemaan sairas Ingman-fani ^^
    Mutta joo, ei ne karkit oo ihan sitä samaa ku ennen. Ostin Lauantai pussin viimeksi suomessa ollessani, ja se oli ihan perseestä. Niin paljon muuttununt siitä, kun muutin pois Suomesta (ja tullu kalliimmaksi myös) Höh.

    1. PERUSTA! 😀

      Heh, mietin kyllä Ruotsia kans, sielläkin kun kuulemma on ihan hyvät valikoimat karkkien suhteen. Mutta on niin kauan, kun oon Ruotsissa viimeks käynyt. 🙁 Mut esim. Jenkkilä on jotain ihan kamalaa, mitä tulee karkkeihin! Englannista rohmusin Lion-patukoita!

    2. Täällä esim ei löydy Pandaa ollenkaan, paitsi Pandan lakua (siis se hyvä shitti, ei ne pahat shitit) Emmä tiiä. Jotenkin vaan Suomen karkkihyllyt oli pettymys mulle. Jos joskus eksyt Örebrohon, mä opastan sut Ruotsin karkkimaailmaan 😀 Uskois, että täältä saa Lionia myös, en tiedä, en syö suklaapatukoita (paitsi jos törmään Tuplaan :D)

    3. Haa! Pitää siis laittaa Örebro harkintaan! 😀 Voisin blogata siitä sitten ”Karkkimatkani Örebrohon”.

      Aah, Lion on parasta! Ja KitKat! KitKatia sai Suomesta ainakin vuosi sitten enää Lidleistä…

    4. Nina says: Vastaa

      Lionia saa Behnfordsilta!

    5. Oooooooooooooooo!

    6. Epe says: Vastaa

      Ja KitKatia saa ainakin meidän Joensuun tokmannilta sellasissa monipakkauksissa, oiskohan siinä 3 leveää kitkattia ja maksaa 1,5e? 😀

      mie taas mietin, kun yhteen aikaan sai niitä jäätelöpuikkoja joissa oli kuorrutus aivan yliveto, makuina oli ainakin minttu, lakritsi ja sitten sellainen kesä-edition: aivan yliveto mansikka-toffee! Hitsi kun ei vain nimi tule mieleen, muoto oli sellainen sellon runko! 😀 Ja joskus sai myös muumien muotoisia jätskejä! Twisterin mehujäät, Rio Cola ja kunnon Kari Grandi mehujäät <3

      ja karkit – mahtaako kukaan enää muistaa että Twixin nimi oli enne Raider? 😀 Ja joskus irtokarkeista sai sellaisia pyrstötähden muotoisia sitruuna-kola-karkkeja <3 Voi että! Ja hinnoista: mietin just, että ite aina ostettiin koulun aloittajaisiksi selalinen kunnon mättö: kahellakymmenellä markalla sai jo reippaasti päälle kilon karkkia tarjouksesta 😀

      (niin mitenniin oon ollu kotona karkki- ja jätskiaikaan?! :D) ps. jos jottain tulee vielä mieleen niin varmasti tulen tästä asiasta kommenttia heittämään, nyt vain koulun atk-luokan lämpö(tai no kylmä)tila estää aivan hirmuisen ajatustyöskentelyn 😀

    7. Toki muistan Raiderin! 🙂

      Tosta sun mehujää-kirjotuksesta tuli joku mehujäämaku suuhun/mieleen, siis tätäkin myytiin mun lapsuudessani…mut kadotin sen heti! Lipsejä myydään sentäs edelleen ja ne on tosi hyviä.

      Eiks Rio Cola palannu ainakin kesäks valikoimiin? Siis se appelsiinin makuinen? Mä ostin yhden ja onneks vaan yhden, koska muistin, etten mä ees niistä tykänny! 😀 Twistereita vedin ainakin koko viime kesän, parasta se, missä on sitä vaniljajädee kans mehujään lisäks.

      Mulleki tulee näitä varmasti jälkeenpäin mieleen.

    8. JOO! Se olikin M.A.C. eikä Rio Cola. Rio Cola oli HYVÄÄ!

    9. Epe says: Vastaa

      Ja ne miun muistelemat ”muodokkaat” jäätelöt oli SUPER-puikkoja! 😀 Ja tuli tuossa selailtua, Jambo ja Mambo-patukat sekä omena-ja minttudumlet sais tulla takaisin!

    10. JOO! Ja lakritsidumlet takas omiin pusseihin!!!

    11. Hehe karkkimatkani Örebrohon 😀 Kuullostaa hyvältä blogimateriaalilta 😀 Tosta jätskijutusta mikä kusee ruotsissa on että täällä on about kaksi eri makua mehujäätä. Eli todella perseestä. Mäku haluaisin ostaa kasan vadelmanmakusia mehujäitä, sulattaa niitä vähän ja kaataa sekaan vodkaa. Maailman PARAS drinkki! Mutta ei, ei ruotsissa!

      ja wooooooot eiks suomesta saa edes KITKATii? Jopas jotakin… mihin tää maailma oikein on menossa… ?

      Damn. Mulle iski karkkihimo 🙁

    12. Hmm, kiitos vaan drinkkivinkistä! 😀

      Ei ainakaan noista marketeista saa KitKatia, ne katos vähitellen. 🙁

  4. miu says: Vastaa

    missä on ässä mix jäätelön se isompi versio !! kun nykyään on vaan niitä pieniä , muistan kun penskana oli riemu syyä semmosta isoa moniväristä mehujäätä.. yleensä kerkes sulaa jo aika paljon sormille ennen ku sai syötyä kokonaan.. 😀

    1. Mä en muista semmosta syöneeni. 😮 Amppareita söi monet, mutta niistä en oikeen pitänyt ja tähänkin löytyy tarina: oltiin ala-asteella ja kaverin kanssa haettiin jätskit kaupasta, kaverilla oli koira mukana. Ostin semmosen Amppari-mehujään ja sit se koira innostu mähmimään sen ihan täysin, se koko jätski oli ihan täynnä koiran kuolaa ja karvoja ja hyi! Jäi traumat enkä oo koskaan sitä sen jälkeen ostanut. 😀

    2. Ampparit ja Murkut olivat (ovat? vieläkö niitä saa?) omiakin lemppareitani, mutta ylitse muiden oli Pirkan sitrusmehujää/sorbettikiekko, jossa oli oranssia ja keltaista raitaa, eli siis ainakin lapsen mielestä appelsiinia ja sitruunaa. En muista nimeä, mutta pitkään aikaan sitä ei ole enää kaupoista löytynyt. 🙁

      Ja P.S. Ruotsissa on ihan paskat karkit. Valikoimaa kyllä löytyy, jos osaa etsiä, mutta kaikki omat lempparini ovat edelleen Makuunin laareissa.

  5. Laura says: Vastaa

    Oih, joo mä muistan tän ajan. Kyllä kaikki oli vaan paremmin sillon ennen vanhaan 😀 Muistan kun mentiin kavereiden kanssa paikalliselle kioskille ja hyvä kun nokka yletti tiskin reunaan. ”Kymmenellä pennillä noita viitosia”..”Paljon mun pussi maksaa nyt?”. Nyt se on semmosta persoonatonta. Ah, nyt kyllä tuli ihan lapsuusajat mieleen, kiitos tästä 🙂

    1. Mä ajattelen tätä karkkiasiaa ehkä vähän liiankin usein! 😀

  6. Miia says: Vastaa

    Noi sienikarkit oli sellaisessa pussissa, jossa oli kuva sienistä joilla toki kädet, jalat, suu ja silmät ja ne oli jossain ruohikolla. Kun mutsi meni kampaajalle sain sellaisen pussin että olin siellä hiljaa.

    Kioskilta ostettiin musta pullonavaaja tai suolakurkku jos löysi markan maasta tai taskusta. Se oli silloin.

    1. Hehe, mä en enää ois muistanu, miltä se pussi näytti, mutta niitä tais olla semmosia pienempiä ja sit semmosia SÄKKEJÄ. Muistan ainakin sellasen jätti-ison joskus saaneeni ja vau.

      Noi pullonavaajat oli kyl hyviä, niitä saa tosin vielki.

  7. LauraL says: Vastaa

    Minttudumleja, lion ja kitkat-patukoita. Roger rabbit-mehujää. Känkkäränkkä-karkkiaskit, Rio Cola, Pastirol, Fazerin suklaanapit niissä purkeissa(mulla oli niitä punasia, veikalla sinisiä), päärynämehujää sellanen spiraalin muotonen(puinen tikku), Nami Nami vanukkaat. Ja ne vanhat kunnon Lauantai-pussit, niissä oli sentään syömistä. Toi kioskilta karkkia osto oli ihan parasta, varsinkin jos oli joku tietty rahamäärä mukana, niin piti tarkasti miettiä mitä karkkeja otaa ja kuinka paljon.

    Jos mulle ja mun veljelle ei ollut omia pusseja, meille äiti jako karkit, eli ei ite päästy soveltaan.

    Tasasin väliajoin tulee muisteltua lapsuuden karkkeja ja jätskejä mitä ei enää saa, ja sitä miten sillon kyseiset tuotteet oli parempia kuin nyt.

    1. Jep, Känkkäränkä-askeja sai myös K-raudasta ja mä RAKASTIN NIITÄ! Ainoa syy mennä isän kanssa sinne, sain aina rasian. 🙂

      Mä muuten ostin suklaa-Nami Namin toissa kauppareissulla! 😀

  8. Elisa says: Vastaa

    Kun rakastun johonkin jäätelöön tai karkkiin, fanitan sitä vuosikaudet. Nykyisiä suosikkejani ovat SuffeliPuffit (ne ei oikeesti ikinä voi lopettaa tätä, koska mä yksin teen varmaan puolet myynnistä) ja Fazerin Sininen / Hasselpähkinä.

    Kuitenkin minä olen kokenut vääryyttä. Niin paljon vääryyttä.

    Rakastin vuosikaudet Jättis Suklaa -tuuttia. Oikeasti, ostin sitä varmaan viikoittain. Tarpeeksi iso tuutti täynnä SUKLAAjäätelöä (eikä mitään paskaa vaniljaa) ja keskellä ihanan siirappista suklaakastiketta. Se oli NIIN hyvää. Sitten Jättikset ”uudistuivat” ja suklaamaun valmistus lopetettiin. Niitä sai aika pitkään (vielä 4-5 vuotta sitten) Raision Myllyn Prismasta ja satunnaisesti muista kaupoista, mutta ei enää.

    Olisin ehkä kestänyt tämän, jos Ingman olisi ollut armollinen ja pitänyt valikoimassaan trio-tuutin. Se oli niitä halpoja tuutteja (oli juurikin viitisen vuotta sitten usein S-kaupoissa tarjouksella kesäisin), hintaa joku ihan max euron kappale. Yleensä tarjouksessa kesäisin 0,19e tai 0,29e/kpl. Oli myös muita makuja, kuten laku, toffee, päärynä, mansikka, vanilja jne. Trio oli kuitenin suosikkini: ihanan makuista mansikkajätskiä paritettuna vaniljaan ja mikä parasta, RUNSAASTI suklaakastiketta keskellä ja vielä suklaapaloja koko tuutin päällä <3

    Mutta ei. Trio-tuutinkaan valmistusta ei johonkin säälittävään tekosyyhyn vedoten voitu jatkaa.

    Kamalinta tässä on se, että mä olen oikeasti katkeroitunut aika kovasti tähän 😀 Ihan hirveetä kuinka ihminen voi olla näin makunsa uhri… En ole nimittäin noiden kahden ikisuosikin jälkeen juurikaan ostanut tuutteja, en ainakaan samanlaisella intohimolla.

    Nyyh, mikään ei ole niin kuin ennen… :'(

    1. Heh, mäkin tykkäsin suklaa-Jättiksestä tosi paljon, vaikka en normaalisti välitä suklaajädestä lainkaan. Se oli tosi hyvää. Ymmärrän katkeroitumisesi hyvin! 😀

      Mua muuten huvittaa lukea näitä kaikkien kommentteja sikäli, että näissä on jo vähän sellasia mummomaisia piirteitä! :DD Tai siis, kun vanhukset aina valittaa, miten nykyaikana mikään ei oo niin hyvin enää. Iteki kuulostan näiden karkkimuisteloideni kanssa joltain mummelilta, teinit varmaan miettis et ”ihan vanhus, karkit on just nyt varmasti parhaimmillaan.”

    2. Ruu says: Vastaa

    3. haha!

  9. Oijoi mitä nostalgia-muistelmia tuli mieleen tästä postauksesta ja kommenteista <3.
    Ne kioski-reissut oli kyllä lapsena parhautta! Mulla tuli nyt eka mieleen ne Haribon sellaset pienet neliön muotoiset salmiakki-aakkoset, ne oli niin hyviä! Sit just Raider, Lion (se normi oli huippua mutta myös se sinisessä kääreessä ollut pähkinä (?) versio myös), Kitkat ja jäätelöistä tuli eka mieleen Pirkan paksulla suklaakuorrutteella olevat vanilja-puikot ja sellaiset jäätelöpatukat. Kääreissä oli jotain tanssijoita punaisen ympyrän sisässä… Nam!
    Kyllä se täytyy vähitellen pakolla myöntää, että ikää tulee itsellekin :D. Ennen kaikki oli paremmin :p

    1. Noita Haribon neliöitä on muuten myyty lähiaikoina, semmosissa pienissä pusseissa!

  10. misty says: Vastaa

    Kiva postaus, pisti muistelemaan.. 😉
    Roope Ankan kolikoita oon monesti kaivannu, niissä oli jotenkin niin kiva maku! Ja sit joskus laivalta sai semmosia AKO (?) toffeekarkkeja isoissa pusseissa.. Myös Fazerin Kina-suklaanamut oli ihania, mut niitä ei saa enää Suomesta?! Ruotsissa on ainaki ollu myynnissä ja sieltä on pakko ostaa silloin harvoin ku käy! Voi vitsi, näitähän riittäis, mut kaikista ei vaan muista nimiä… 🙂

    1. Muistan nuo Roope Ankan kolikot kans! 🙂

  11. Epe says: Vastaa

    Pakko oli tulla vielä sanomaan: Tuli mieleen ne Jolly Rancher hedelmäkarkit, kovat sellaiset joita neliönmallisissa pötköissä myytiin. (parempaa kuvaa kuin tämä http://images.dpchallenge.com/images_challenge/0-999/61/800/Copyrighted_Image_Reuse_Prohibited_11638.jpg ei löytyny :<) Mutta siis nuo olivat aivan taivaallisia!! Muistan vielä sen, että eniten oli pötkössä aina kirsikkaa (jota inhosin…) ja vähiten (tai jos ollenkaan) lemppariani eli päärynää!

    1. Toi kuva herätteli ehkä jotain muistoja…! Mut en saa ihan kunnolla mieleen!

  12. Hih, ihana postaus! Ennen oli tosiaan kaikki paremmin.^^

    Itse kaipaan hulluna niitä mansikkavaahtoisia tms. Jambo-patukoita. Ne oli mielettömän hyviä – niille ei vain löydy mitään korvaajaa nykyvalikoimista… Ja ah nuo kioskit ja niiden karkkivalikoima! Ihan eri fiilis lappaa jossain Cittarissa kilo karkkia pussiin kuin osoitella ikkunan takaa niitä 10 pennin pikkukarkkeja. Ja ah, todellakin ne punaiset huulet! Ne oli mielettömän hyviä! Olin innoissani kun myöhemmin löysin Candy Kingiltä samanlaisia, muttei ne maistunutkaan samoilta. Olin tosi pettynyt.

    Toki jos näin oikeasti miettii niin olisihan se hassua aikuisena osoitella ikkunan takaa pikkulaatikoita ja koota myyjän avustuksella karkkipussiaan kun jono huokailee takana.:D

    1. Heh, totta, ostikohan kukaan aikuinen niiltä kiskoilta irtokarkkia. 😀

      Muistan ne Jambo-patukat, ne oli ihan megahyviä!! 😀

      Joo ne huulet ei maistu ollenkaan samoilta. 🙁

Vastaa