Vatsa täyteen Tallinnassa

Jos nyt ainakin jonkin syyn Tallinnan reissuun haluaa löytää, niin se on hyvä ja edullinen ruoka. Tämän opin jo alaikäisenä, kun olin ekoja kertoja vanhempieni kanssa Tallinnassa. Syötiin aina Vanhassa kaupungissa jossain hyvässä kellariravintolassa. Myöhemmällä iällä opin, että se ei myöskään maksa paljoa. Tallinnan Vanha kaupunki on täynnä ihania, tunnelmallisia ravintoloita, joten vaikka se Hesburger viettelevästi siellä alkupäässä kutsuisikin, se kannattaa suosiolla jättää väliin.

Varasimme pöydät etukäteen TableOnlinesta, joka on ihan superhyperkätevä pöytävarauspalvelu. Sitä kannattaa käyttää paitsi Tallinnassa, myös Suomessa! Kaksi pöytävarausta teimme sitä kautta: päivällinen lauantaille Fish & Wine -ravintolaan Vanhaan kaupunkiin ja neljän ruokalajin yllärimenu sunnuntaille Mix -ravintolaan, joka sijaitsee myös Vanhassa kaupungissa.

Fish & Wineen saavuimme molemmat supernälkäisinä suoraan laivalta ja koska päivä oli kaunis ja lämmin, pyysimme päästä terassille syömään.

Oma annokseni oli paistettua kuhaa, perunoita ja vihanneksia ja tulipa sitten nautittua yksi elämäni parhaimmista kala-annoksista. Söisin tän koska vaan uudelleen, oli aivan älyttömän hyvää.

Poikaystävä valitsi uunissa paahdettua ankkaa ja vihanneksia greippikastikkeessa ja ylisti omaakin annostaan maasta taivaisiin. Jätimme alkupalat väliin, ja se oli ihan hyvä valinta, sillä pääruoka-annokset olivat ihan tarpeeksi isoja ja täyttäviä.

Jälkiruokaa ja kahvia kuitenkin innostuimme tilaamaan ja luojan kiitos, että niin teimme:

Oma tarte tatin oli jumalaisen hyvää ja sitä oli ilahduttavan paljon. En voi ymmärtää liian pieniä jälkiruokia, niistä tulee vain vihaiseksi! Etenkin jos siis ovat tosi hyviä. Tarte tatin on siis hedelmä(yleensä ja tässäkin tapauksessa omena)torttu karamellikastikkeessa. (Ai saakeli, en pysty näin jälkikäteen edes katsomaan näitä kuvia ilman että kuola alkaa valua suupielestä.)

Poikaystävän suklaafondant aiheutti pientä kateutta meikäläisessä siinä vaiheessa kun melko vaatimattoman näköisen kökkäreen sisältä paljastui lämmin suklaakastike. En edes uskalla arvailla, montako kilokaloria tämä herkku sisälsi…mutta oli sen arvoista (maistoin tietenkin)!

Olimme molemmat sitä mieltä, että tähän ravintolaan tulemme ehdottomasti uudelleen.

Sunnuntaina oli vuorossa neljän ruokalajin yllärimenu Mix-ravintolassa, ja jälleen valitsimme paikan terassilta, vaikka tuuli olikin vähän viileämpi. Mix -ravintola otti meidät innokkaasti vastaan ja muisti varauksemme: minulle kalaa ja poikaystävälle lihaa. Vähän kyllä jännitti, saanko eteeni rapuja tai mustekalaa…joita kumpaakaan en kyllä helpolla alas saisi.

Alkuyllärinä oli molemmille sama, lihaa sisältävä annos, josta söin valitettavasti lähinnä vain salaatit päältä.

Ja sitten tulikin se annos, jota olin osannut pelätä: katkarapu, simpukka, mustekalaa ja lohta keitossa. Lohen ja keiton vetelin hyvällä halulla, loput nirppanokkailin ja jätin lautaselle. Tarjoilijan pettyneestä ilmeestä päätellen en ollut kovin hyvä asiakas.

Pelolla jäin odottamaan pääruokaa, joka kuitenkin osoittautui oikein hyväksi kalaksi. Mukana vihanneksia ja bearnaise-kastiketta. Lämpimät minitomaatit olivat ihan superhyviä, näitä pitää tehdä kotonakin kalan kanssa.

Poikaystävän liha-annos oli kuulemma myös erittäin maistuva, joten pääruuat menivät molemmilla ihan nappiin.

Jälkiruoka oli jonkinlaista suklaamoussea, päällä melonipallerot ja sorbettipallo, pohjalla hilloa. En niin hirveästi innostunut, suklaamössö maistui marsipaanilta ja oli kyllä ihan hyvää, mutta sitä oli aika paljon ja noh, ei se ollut mitenkään sellaista, että himoitsisin jatkossakin. Alas se kuitenkin meni nopeasti, hyvän kahvin kyydittämänä.

Ravintola itsessään henkilökuntaa myöten oli positiivinen kokemus. Ja yllärimenu on yllärimenu, ei kaikesta tarvitsekaan tykätä. Palvelu oli enemmän kuin kympin luokkaa, jokaisen annoksen kohdalla varmistettiin, että maistuuko ja vettä kaadettiin lisää pyytämättäkin. Lämpölamppuja ja vilttejä tuotiin terassille lämmittämään, joten mikäs siinä oli ollessa ja syödessä.

Että huh, tulipahan viikonloppuna syötyä hyvin. Ja mitä hintaan tulee, ruokaan ja juomiin meni koko viikonlopun aikana yhteensä sadan euron verran. Mietitäänpäs pelkästään neljän ruokalajin menuta Helsingissä…joo, ehkäpä ei edes mietitä. Eli juu, kyllä Tallinnaan kannattaa lähteä, vaikkapa vaan pelkästään syömään.

Oisko teillä antaa hyviä Tallinnan raflavinkkejä? Mites noi meidän sapuskat, miltä näytti? Ja onko TableOnline jo tuttu juttu? 

9 Comment

    1. Haha!

  1. Olipa kiva kun eksyin tänne sun blogiin. Ollaan menossa ilmeisesti muutaman viikon päästä Tallinnaan niin varmasti käydään jossakin siellä syömässä. Nämät ei ehkä ihan mun tyylisiä paikkoja ole, kun en lihaa syö. 😀 Mutta ehkä sieltä löytyy jotakin mullekin ja jos noin edullistakin vielä on.

    1. Kiva että eksyit! Jos kalaa syöt, niin erinomaisia vaihtoehtoja löytyy näidenkin listoilta. 🙂

  2. Minna says: Vastaa

    Hellurei!

    Kävin lukemassa tämän postauksesi heti, kun sen julkaisit, mutta kommentointiin en millään tuolloin ehtinyt meidän hääkiireiden vuoksi. Kissaämmä on keikkunut tuolla välilehdissä odottamassa kommentointiani. 😀 Nyt ehdin vihdoin! Niin ja jaksan… olin hieman voipunut juhlinnoista ja tänää alkaa vihdoin elämä taas voittamaan. 😀

    Ollaa miehen kanssa käyty monessa paikassa Tallinnassa syömässä ja siellä on edullista, hyvää ja näyttävää! Annokset on kauniita ja ruoka laadukasta. Suosittelen Tallinnan kovatasoisia ravintoloita.

    Tiesitkö muuten, että Tarte Tatin on ns. väärinpäin leivottu omenatorttu? Se syntyi vahingossa, kun torttua leiponut (nyt en muista nimeä, oliko se niinkin simppeli, kuin Tatin?) kiireessä unohti laittaa taikinapohjan ensin vuokaan. Koska asiakkaat olivat jo tulossa, niin hän heitti taikinan kanneksi ja avod! Tarte Tatin olikin menestys ja siitä tuli legenda.

    Tuosta moussesta en minäkään hätkähtänyt. Upeita ruokia ja sitten se grande finale on noin kasarimainen ja retro. 😀 Suklaamousse pursotettuna maljaan ja päälle palloraudalla muotoiltuja melonipalloja. 😀 Maku voi olla hyvä, mutta ei oikein sopinut muuhun tyyliin.

    Mä olen tehnyt uunikuivattuja tomaatteja näin: puolitan pikkutomaatteja ja asetan ne pellille leikattu pinta ylöspäin. Pirskotan päälle oliiviöljyä, rouhin merisuolaa tai sormisuolaa ja aavistus rouhittua mustapippuria. Päälle voi hieman sinne tänne hyppysellisiä lisätä timjamia, basilikaa ja/tai oreganoa. Uuniin about 100-asteeseen ja annetaan olla 2-5 tuntia. Tomaattien koosta ja kokkaajan maltista riippuen. 😀 On ihania! Suosittelen. 😉

    1. Kyllä mä olen tuon Tarte Tatin -stoorin joskus tainnut kuulla! 😀 Tai nyt ainakin kuulosti tutulta.

      Ja kiitos tuosta tomskuvinkistä! Noin kauan uunissa? 😮

    2. Minna says: Vastaa

      Toki voi tehdä kovemmassakin lämmössä pikatomaatteja, mutta ne ei ole täysin sama, kuin miedossa lämmössä tunteja. Eivät ole mitään pikaruokaa. 😀

  3. Cara says: Vastaa

    Minäkin olen innostunut Tallinnan ravintoloista! Siellä kyllä syö niin edullisesti laadukkaissa ravintoloissa. Eilen käytiin juuri Tallinnassa lounaalla ihanassa Leib Restossa, postailinkin siitä tänne: http://seathatsparkles.blogspot.fi/2013/07/lounaalla-tallinnassa-leib-resto.html

    1. No niinpä. Käyn lueskelemassa!

Vastaa