6,13,16

Eilen puhahdin ensimmäistä kertaa, että harkitsen tosissani bloggaamisen lopettamista. No, oikeasti sanoin näin vain enimmäkseen huumorilla. Mutta silti.

Olin eilen 8-16 töissä, jonka jälkeen menin jumppaan. Tunnin jälkeen suuntasin väsyneenä ja hikisenä kotiin leffavuokraamon ja lähikaupan kautta. Mies oli jo etukäteen pyytänyt ”rauhallista koti-iltaa” ja sehän sopi mulle oikein hyvin. Suunnitelmissa siis suihku, sapuskaa ja sohva.

No ei ihan. Kun hain kaapista kattilaa keittääkseni riisiä kanan kanssa, eteeni ilmestyi pitkävartinen, punainen ruusu ja kehoitus olla valmiina lähtöön 40 minuutin päästä, jolloin kyyti saapuisi. Ohjeeksi sain pukea päälle ihan perusvaatteet, matalapohjaiset kengät ja ottaa varmuudeksi pahoinvointilääke mukaan. No tästähän alkoi heti vaihtoehdot suhata päässäni ja pikasuihkussa ehdin jo listata jotain: benjihyppy (en haluaisi)? Jonkinlainen laivamatka (ei jaksaisi)? Kuumailmapalloilu (olen jo ollut)?

Ulkona vastassa oli Maailman paras isoveikka ruusun kanssa. Tosin tyyppi oli kyllä sillä hetkellä kaukana mistään parhaasta, kun kertoi minulle iloisesti, että oli poiminut ”mitä haluan vielä tässä elämässäni tehdä” -listastani kohdat 6, 13 ja 16 ja nyt lähdetäänkin sitten toteuttamaan niitä. Laukkuni (ja siis siinä sivussa nettiyhteydellinen puhelimeni) oli takavarikoitu jo lähtiessä, joten siinäpähän sitten autossa oli aikaa käydä mielessäni listaani läpi, koska nämä sikapossuthan eivät mulle kertoneet, mitä tuleman piti. Aika paljon lopulta sain pinnistettyä ulos, mutta en ihan heti kyllä osunut oikeisiin.

16. Haluaisin oppia syömään sushia. Ja tykkäämään siitä.”

Sushia olen maistanut muutaman kerran, aika vähän, en koskaan ravintolassa. Nyt minut vietiin Espoossa sijaitsevaan sushiravintolaan, jonne saapuivat myös vanhempani ruusujen kera. Siellä sitten syötiin sushia oikein pitkän kaavan mukaan ja pakko myöntää, että kyllähän minä siitä tykkäsin. Ja nälkäkin lähti. Oman hauskuutensa hommaan toi rakas äitini, joka ei tosiaankaan ihan handlannut puikkojen käyttöä…

Oli tosi kivaa päästä hyvässä seurassa maistelemaan erilaisia sushikääryleitä. Kaikki lohiriisijutut olivat parhaimpia. En nyt todellakaan ekalla oppinut niitä ihmeellisiä nigirinimityksiä. Mutta ihan ehdottomasti syön sushia jatkossakin. Paitsi että se merilevä ei edelleenkään ole suuressa määrin mikään lemppari!

6. Haluaisin kokeilla paintballia. Luulen kyllä olevani siinä ihan järjettömän surkea.”

Ravintolassa sain lahjakortin paintballiin. Eli sitä sitten luvassa lähiaikoina. Hui hui.

13. Haluaisin maistaa tupakkaa.”

Tämän kohdan itse asiassa muistin ravintolassa ja arvelin, että sen on pakko olla se viimeinen. Koska oli jo liian myöhäistä hypnoosillekaan. 

Ja niinpä sitten kotikadullani sauhuttelin ensimmäistä kertaa ikinä tupakkaa. Vanhemmat eivät onneksi tässä vaiheessa enää olleet paikalla.

Pahaahan se oli, joskaan en ihan kunnolla uskaltanut vetää henkeen. Mutta aika herttaista, että isoveli oli paikalla kun poltin elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran tupakkaa. Tosin veli oli valinnut aika kesyn vaihtoehdon, tämähän tosiaan maistui lähinnä tosi pahalta kahvilta.

Mutta sainpahan samalla opetuksen. Jatkossa kyllä harkitsen tarkkaan, mitä tänne blogiini kirjoitan. Tai ainakin muistan tarkasti, mitä olen kirjoittanut…Ja jään innolla odottamaan, koska ne loput kohdat listaltani toteutuvat! Mitäs siellä nyt olikaan, kallista laukkua ja siirtolapuutarhamökkiä, joo!

P.S. Jaa että mitä ne matalapohjaiset kengät ja pahoinvointilääke oikeen olivat? No, ihan pelkkää kusetusta. Grr.

P.P.S. Kiitos nyt kuitenkin kaikille tämän takana olleille osapuolille. Onneksi ette kuitenkaan vieneet mua millekään leivonta/kasvienhoitokurssille.

38 Comment

  1. Haha, mahtava Maailman Paras Isoveikka. :’D Juuri tällaiset jutut ovat mitä loistavimpia, vaikka tietty mua ainakin olisi harmittanut jos suunniteltu koti-ilta menis myttyyn, pöh. Vaikka toisaalta, ehtiihän sitä kotona olla joskus toistekin.

    1. No ärsyttävää, kun ei oikeasti tiedä yhtään, mitä laittaa päälle! 😀

  2. Voi, olipas kiva yllätysten ilta! 🙂
    Hyi tupakkaa, ei oo kyllä ikävä! 17 vuotta tuli vedeltyä, mutta nyt jo 3,5 ilman savuakaan 🙂

    1. Heh, tyhmä tapahan se on, en käsitä, mutta on silti aina tehnyt mieli kokeilla. 🙂

    2. Aika ihailtavasti kyllä selvisit näin pitkään kokeilematta! 🙂

    3. Niinpä! Mä jotenkin teini-iässä pelkäsin, että jään koukkuun, koska RAKASTAN tupakan tuoksua!

  3. Sissi says: Vastaa

    Aika mieletön ylläri kyllä:)

    1. Nojoo! 😀

  4. Haha, loistava! 😀

    1. 😀

  5. Illan paras kommentti oli kuitenkin Tuusulantien kohdalla länteen päin:

    Kissis: ”Siis mennäänkö me lentokentälle?”
    Maailman paras isoveikka: ”Mennään, onhan sulla passi mukana?”
    Ruskeasilmäinen osasyyllinen takapenkiltä ”…on sillä” 😀
    Kissis: ”MISTÄ TE MUN PASSIN LÖYSITTE?!”

    Veikkaan, että tässä kohtaa hieman pelotti.

    1. No ei nyt ehkä PELOTTANUT, mutta kieltämättä vähän epäilytti, kun en itsekään tiedä missä passini on. 😀

  6. Liina says: Vastaa

    Olipas ihana yllätys 😀 Propsit Isoveikalle!

    1. Ruskeasilmästä tämä kyllä ihan alunperin lähti… 😀

  7. Ihan mahtava yllätys 🙂

    1. Kieltämättä 🙂

  8. Myy says: Vastaa

    Ihana isoveikka ja ruskeasilmäinen osasyyllinen 😀 Itse yllätysten rakastajana olisin varmaan kuristanut osapuolet jo autossa.

    1. Uhkasin kyllä tappavani toisen kun kotiin päästään 😛

  9. Ihanaa, ihan mahtava yllätys! Mutta mielestäni miesten pitäisi huomioida sekin näissä ylläreissä, että naiset tykkäävät laittautua jonnekkin lähtiessä, itselleni ei ehkä 40min riittäisi, sillä ensimäisenä vain panikoisin innostuksen lomassa, mitä pistää päälle… 🙂

    1. 40 minuuttia on muuten meille miehille käsittämättömän pitkältä tuntuva ja aivot turruttava ikuisuus, joten mielestäni huomioimme asian erittäin hyvin 😀

      Koska halusimme luoda pikemminkin pelkovaikutelmaa siitä, että kohta koskee kovaa ja korkealta, eikä antaa Kissiksen odottaa piperrysruoan ihastelua, niin meidän piti hyväksyä pari kompromissia, ja valita sekä ravintola että seura hieman rennommalla otteella ilman pukukoodia.

      Illan parasta aikaa oli kyllä ehdottomasti se automatka ja ne pätkittäin palailevat muistikuvat kirjoitetusta listasta, kuten ”OLLAANKO ME MENOSSA HYPNOTISOITAVAKSI?” ja ”EI HITTO, MÄ TOIVOIN TÄYSBLONDAUSTA!” 😛

    2. Olen tässä nyt kyllä täysin samaa mieltä Tean kanssa. Mulla oli vielä ihan tosi likaiset hiukset, eikä mitenkään aikaa pestä niitä! Enkä tosiaankaan ehtinyt tai jaksanut meikata uudelleen, ja kun mies kyseli ihmeissään että ”etkö sä siis meikkaa lainkaan?” niin iski paniikki että PITÄISKÖ MUN MUKA. 😀 Tosin ne matalapohjaiset kengät vähän lohdutti, ettei mitään tosi fiiniä olis tulossa.

      Mutta noh, ei mun listassa nyt ollut kyllä mitään sellaista, mitä en olis valmis kokeilemaan.

    3. Nina says: Vastaa

      Hahaha, mä niin nauran mielikuvalle teistä siellä autossa :D:D

    4. Joo tietenki olishan se voinyt mennä niinkin, että me lähtään nyt! 😀 että kyllä voi silti sanua, että hyvin toimittu ja ei se yllätysten järkkäys oo niin heleppua 🙂

      Itse olen vain sellainen luonne, että ennemmin vetäsen pussillisen herneitä nokkaan jos tarkkoja aikoja annetaan, että millon pitäisi olla valmis, kuin että saisi vähän pitemmässä ajassa rauhassa laittautua.

      Yllärit on aina ylläreitä ja tämä on kyllä yksi parhaimista mitä tiedän kellekkään tapahtuneen. 🙂

    5. Nina: 😀 😀

      Tea: Joo, olihan tossa kuitenkin aikaa käydä suihkussa, jumppahikisenä en kyllä olis lähtenyt ihan helpolla mihkään. 😀 Mutta, kun tämä sama toistui vielä lauantaina (eli ”kohta lähdetään ja kyyti odottaa pian alhaalla!”, niin meni jo hermot. Etenkin kun joutui vielä viime tipassa vaihtamaan vaatteet. Vihaan lähteä mihinkään hirveässä kiireessä (valitettavasti yleensä näin kuitenkin aina tapahtuu), se on vaan jotenkin tositosi v-mäistä.

  10. essim says: Vastaa

    Sait kyllä ihan väärän kuvan tupakanpoltosta, tuo on SIKARI! Ja sikaria ei edes kuulu vetää henkeen kuten tupakkaa 😉

    1. No tästä saa sitten syyttää isoveljeä. 😀 Mä toivoin kyllä punaista L&M:ää… 😀

    2. Se on kyllä (ruskea) tupakka eikä sikari. Kuvassa näyttää kyllä pikkusikarilta, mitä se ei siis ole.

      Siitä voi taas kylläkin syyttää R-kioskin myyjää, sillä ostotapahtuma ei ollut niitä elämäni sujuvimpia:

      -Moi, haluaisin mahdollisimman pienen askin mitä tahansa perustupakkaa. Merkillä ei ole väliä kun en polta.

      -Siis sä haluat tupakkaa, mutta et polta?

      -Joo. Eikä polta sekään, joka niitä tänään polttaa.

      -Anteeksi, nyt mä en ymmärrä.

      -Ei se mitään. Tää on vähän niinku rekvisiitaksi. Anna ihan mikä vaan normaali tupakka-aski, mutta mahdollisimman pieni, ettei jää turhaan käyttämättä.

      -No tota… meillä olisi… vaikka norttia. Olisko tää hyvä?

      -Ihan sama mulle kun en edelleenkään polta.

      Tässä kohtaa takanani oleva ystävällinen mies (joka ei hänkään polttanut) sanoi kassalle:

      -Sun kannattaa tarjota sieltä alahyllyltä niitä pieniä askeja, eikä teillä ole enää niitä viiden minipakkauksia?

      Myyjä meni aivan sekaisin ja kysyi lopulta ostamaani pakettia näyttäen ”Ai näitäkö?”, johon totesin taakseni kertyneen ja ivallisesti kikattavan ihmisjonon johdosta ”Joo, yks sellainen, kiitos”.

      Koska en itse ole koskaan polttanut (mitä nyt tosiaan kuvausrekvisiitaksi muutaman sytyttänyt holkkiin), niin huomasin vasta autossa, että nämä olivatkin jotain pirun Irish Coffee -maustettuja, mutta onneksi olivat hemmetin pahoja silti. Se punainen L&M on varmasti vieläkin pahempaa, joten repikää siitä 🙂

  11. Petta says: Vastaa

    Jos mut yllätettäs tolleen, niin mä en inahtaskaan paikaltani ennen ku mulle kerrotaan että mitä ja missä. Mä inhoon yllätyksiä, kun en tiedä si et miten pitäs olla..
    Mutta toisaalta kuulosti kivalta että veljes on jaksanu keksiä tällasta. 🙂

    1. No en mäkään voi väittää mitenkään rakastavani yllätyksiä, mutta noh, mikä ettei 🙂

      Ja tässä olivat siis mukana sekä isoveikka että avomies. 🙂

  12. :DD Ihan paras hahah.

    1. 😛

  13. Ihan loistavaa toimintaa Ruskeasilmäiseltä osasyylliseltä sekä Maailman parhaalta isoveikalta, harhautukset ja kaikki 😀

    Niin se lista lyhenee 🙂

    1. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa… 😛

      Oon muuten huomannut himoitsevani sushia!!!

  14. Hahah mahtava ylläri! Tollaset on just parhaita missä huomaa että on laitettu ajatusta ja energiaa, ite sain aikanaan mieheltä synttärilahjaksi äidiltään saaman hiusöljyn… On helppoa tuntea itsensä rakastetuksi kun saa tuollaisia ylläreitä 😉 Ja ainiin, en olis kyl kelannut et oot 30!

    1. Ai mitäs sitte, 40? 😛

    2. Noooh 😉 26? BTW luin et haluisit silarit, sanotaanko niin ettei ole ideaalit crossfitissä. Osittain lihaksen alle laitettuna hankaloittavat työntöliikkeitä ja vetoliikkeitä (leuanvedot, punnerrukset) ja ajan mittaan lihakset työntävät implantteja sivuille ja alas, lihaksen päälle laitettuna roikkuvat nopeammin ja rajat saattavat näkyä.

    3. Ok, no mut thänks!

      Joo, eihän silikonit oo missään urheilussa mitenkään fiksu juttu, ja monet voimaharjotteluun hurahtaneet silikonimimmit ne just poistattaakin sen takia, kun ovat tiellä tai eivät pysy paikoillaan.

      Ehkä mä sit vaan lopetan. 😛

    4. buaha sitä mäki, ei viitti kuiteskaan sijoitustaan pilata 😉

Vastaa