KUURO

Mä pidin pitkään Rosan kuuloa valikoivana: kyllä se paikalle tuli kun jääkaapin oven avasi, mutta kun piti jaksaa käydä vielä pikailtapissalla, ei rouva halunnut millään tulla eteiseen. Miehen (eli Rosan omistajan) mielestä Rosalla oli huono kuulo, vaikka myönsi toki, että mukana oli paljon itsepäisyyttäkin. Ja jo viime kerralla, kun Rosa oli meillä, mun piti myöntää, että Rosa ei oikeasti kuule enää kuin korkeampia ääniä, kuten esim. vihellystä. Nyt kun Rosa tuli taas joulun jälkeen meidän iloksi, on tullut selväksi, että Rosa ei kuule enää kunnolla sitä vihellystäkään, vaan on todennäköisesti hyvin pitkälti täysin kuuro.

Olen ollut asiasta jotenkin vähän surullinen. Rosa täyttää pian 14 vuotta, mutta kun se on aina niin iloinen ja törveltää niin ulkona kuin sisälläkin, en ole jotenkin sisäistänyt kunnolla, että onhan se jo iältään vanha koira. Lähes joka lenkillä tulee vastaan joku, joka luulee Rosaa pennuksi, miten hassua! Onneksi Rosalla on näkö -ja hajuaisti tallella ja eipä kuurous sitä tunnu mitenkään näkyvästi ainakaan haittaavan. Välillä Rosaa on vaikea saada hereille, jos se on sikeässä unessa ja pitäisi lähteä ulos. Herättelyssä pitääkin olla supervarovainen, ettei Rosa pelästy.

Omituista vaan on, että kun tiputan keittiössä ruokaa lattialle ja Rosa on muhun selin, se raukka ei enää tajua syöksyä nopeasti paikalle. Rosa on kyllä havainnut tämän hyvin pitkälti itsekin, sillä se tuppaa asettumaan ruuanlaittovaiheessa silmät tiukasti keittiön suuntaan…ellei sitten höpsöliini makoile jaloissa suu jo puoliksi auki.

Elämäniloa Rosalta kuitenkin edelleenkin löytyy, joten entiseen malliin täällä touhotetaan. ♥  

Onko teillä kokemusta aiheesta vanha koira?

43 Comment

  1. Voi rouvaa! Ihanintahan eläimissä on se, että ne eivät ole pikkuvioista moksiskaan. 🙂 Jos korvat eivät toimi, käännetään katse kohti tapahtumien keskiötä ja jatketaan entiseen malliin. Tässä ois monella ihmissurkuttelijalla oppimista! 🙂

    Mä olin niin nuori kun meidän koira tassutteli sateenkaarelle, etten oikein muista siitä ajasta mitään. Nykyisistä hauvoista toinen on ollut pennusta saakka sairas ja sen kanssa elo on ollut ainaista tarkkailua. Sellaista mä luulen että koiran vanhuuskin on, tarkkailua. Jos musti on eloisa ja hyväntuulinen ja syö, juo ja leikkii niin kunnossa se on. Rapsuja Rosalle! 🙂

    1. Joo, eipä se ole varmaan itse edes huomannut, ettei enää kuule. 😀

      Erikoisruokavaliollahan Rosa on ollut jo vuosia ja rappusia emme hirveästi käytä, mutta muuten on elo ihan normaalia. 🙂

  2. Rosa on kyllä niin suloinen! Rapsuja täältäkin! <3

    1. Se on. ♥

  3. Sissi says: Vastaa

    Meidän abt saman ikäinen setteri kuuroutui ja pärjäsi ihan hyvin hiljaisessa maailmassaan loppuun asti. Kuuroa koiraa ei kannata päästää hukkaan mutta kaupunkialueella tuskin muutenkaan tulee pidettyä irti joten ”eksymisen” vaaraa ei ole. Suloinen mummeli <3

    1. Joo, kyllä Rosa useimmiten hihnassa kulkeekin. Joskus hiljaisempina hetkinä ja tuolla rantapuistikossa se saatetaan päästää vapaaksi ja siitä se sitten ottaakin kaiken ilon irti…eikä kyllä tottelis kunnolla niitä vihellyksiä vaikka kuuliskin. 😀 Mutta eipä se mihkään karkaa.

  4. Voi toista. Onneksi on vielä haju- ja näköaisti. Ihan tyytyväisen vanhuksen elämäähän Rosa voi jatkossakin elää, ihana! <3

    1. Kyllähän se kovin tyytyväiseltä vaikuttaa 🙂

  5. Voi miten hassu kuva tuo viimeinen kun näkyy vaan jalat ja pää 🙂 rapsutuksia ja haleja Roosalle ♡ jos kuitenkin näkee ja haistaa niin en usko että on suurempaa ongelmaa. Kunhan juurikin varoo säikyttämästä ja on näköyhteydessä jos alkaa tehdä jotain pelottavaa. En tiedä koirista mutta imuri on meillä varsinainen mörkö 🙂

    1. Rosa makoilee aina tuommoisessa hassussa jalat taaksepäin -asennossa. 😀

      Imuria meillä pelkää vaan kissat, Rosa sen sijaan ärsyttävästi aina tunkee nenää imuriin kiinni ja pyrinkin imuroimaan aina, kun ovat miehen kanssa lenkillä. 😀 Rosa pelkää pyykinkuivaustelineitä, huonoja muistoja kuulemma pentuajalta kun sellaiset pitivät kovaa meteliä.

  6. ellu. says: Vastaa

    Niin se vaan on, että vanhuus ei tule yksin :/ Suurin sopeutuminen taitaa olla just omistajilla, kun ei tulekaan sitä reaktiota enää asioihin samalla tapaa. Oletteko opetelleet käsimerkkejä, millä vois ehkä vähän helpottaa sekä omaa, että Rosan elämää? 🙂

    Meillähän on sokea gekko, joka on pärjännyt mainiosti pelkällä kuulostelulla ja haistelulla viimeiset 10 vuotta, joten eläimet on onneks tosi sopeutuvaisia 🙂

    1. Joo, näinhän se on, tosin kuurouteen on huomattavasti paljon helpompi suhtautua omistajana kuin esim. sokeuteen…joka olis paljon pahempi juttu. Kyllä joo Rosa käsimerkkejä ymmärtää tosi hyvin ja muutenkin osaa kyllä hyvin tulkita ilmeitä ja eleitä! Mun mielestä Rosa kuulon heikkenemisen myötä oppi katsomaan enemmän kasvoihin, aiemmin siihen ei jotenkin niin helposti saanut katsekontaktia.

  7. Voi ihanuutta toista 🙂 onneksi on näkö ja haju -aistit pelaa .Saa viettää mukavia vanhuuspäiviä <3 Kovasti paljon Rosalle rutistuksia ja aurinkoisia päiviä <3
    Mukavaa tätä vuotta sinun Tiimillesi <3

    1. Joo no hajuaisti varmaan pelaa ikuisesti, kun maasta pitää aina löytää kaikki syötäväksi kelpaava! >:D Kiitos! 🙂 <3

  8. Emma says: Vastaa

    Voeh mummelia! Noh, täytyy sanoa että jos joku aisti kaupunkilaiskoiralta pitää viedä niin ehkä se kuulo on vähiten koiraa haittaava, varsinkin kun kuulo on hiljalleen huonontunut ja koira on ehtinyt sopeutua muuttuvaan maailmaansa. Tuttujen koira sokeutui vanhoilla päivillään ja siihen ei ihmiset eikä koira oikein koskaan sopeutuneet, kotona koira pärjäsi jotenkuten mutta lenkeillä se oli peloissaan ja vieraissa paikoissa törmäili seiniin. Se oli kamalaa katsottavaa ja pian koira sitten päästettiinkin ikiuneen. Mä tässä odottelen ensimmäisiä vanhuuden merkkejä tuossa mun 8-vuotiaassa koirassa, nuorempi eli 6-vuotias nyt on kantanut kasvaintaan jo pitkään ja jokainen päivä on jatkoaikaa. Voinnin tarkkailu on mulle ainakin helvetin raastavaa koska tietää mikä siellä tien päässä sitten odottaa. Rosa onneksi vaikuttaa varsin chilliltä ja nuorekkaalta tyypiltä, niin kauan kuin tassu nousee ja pilkettä on silmissä ni hyvä on 🙂

    1. Joo ja eihän me keskustassa asutakaan, eli sinänsä aika rauhallisia on lenkkeilyreitit. Näön menettäminen onkin varmasti ihan eri juttu, joten tosiaan, mieluummin kuulo kuin näkö! 🙁

      Ikävää kuulla, kovasti tsemppiä teille! <3 Aina on kamalaa, kun eläimet sairastaa.

  9. Voi ihana Rosa <3
    Meidän labbis eli 13-vuotiaaksi ja yhtä lailla sitäkin luultiin pentukoiraksi aina lenkillä 🙂 Iloinen torheltaja se oli, vaikka vanha (ja sairas olikin). Lopulta kunto heikkeni radikaalisti tosi nopeassa ajassa.

    1. Heh, se on varmaan näiden noutajien perusominaisuus, pysyvät nuorekkaan näköisinä! 😀 Ja kun häntä heiluu, niin koko koira heiluu! Ja no, Rosahan siis on kultaisennoutajan ja cockerspanielin sekoitus, mutta ihan kultsusta se menee. 🙂

  10. Voi koissua! Oma koirani eli 18-vuotiaaksi, ja eläisi vieläkin varmaan, jos syöpä olisi havaittu ajoissa ja saatu leikattua pois.

    1. Arvostettava ikä! Kyllä uskon, että Rosallakin on vielä paljon paljon päiviä hyvää elämää jäljellä. 🙂 Leikata sitä ei tosin enää voi, ei nukutuksesta heräisi…

  11. Voi Rosa <3 Paha mieli toisen puolesta, kun ei kuule, mutta toisaalta koiralla sitä elämäniloa riittää edelleen, vaikka jotain ns. puuttuisi.

    1. Kyllä, juuri näin! 🙂

  12. Elisa says: Vastaa

    Voi toista <3 Meillä on useampi koira saateltu elämänsä loppuun ja kaikilla on enemmän tai vähemmän kremppaa ollut loppuvaiheessa. Yksi raastavimmista hetkistä oli, kun tein kolmen koiran kanssa pienen lenkin läheisellä pellolla ja vanhin koirista ei jaksanut kovin hyvin kävellä takaisin, vaikka kyse oli tosiaan sellaisesta 20min kävelystä. Se taisi olla ensimmäinen merkki siitä, että aika alkaa olla lähellä. Muutaman kuukauden kuluttua kesän lopussa kyseinen koira pääsikin sitten pilvien päälle juoksemaan. Oli kyllä raastavaa kävellä toisen vierellä, pysähtyä odottamaan kun kävely kesti ja vanhuksen piti pysähtyä lepäämään.

    Uskon, että Rosalla on vielä monta iloista hetkeä edessä 🙂 Kyllä sen sitten huomaa, kun koiralta katoaa silmistä elämänilo ja voima.

    1. Joo eipä Rosakaan enää kovin pitkiä lenkkejä tee, vauhtia kyllä aluksi riittää mut sit hidastuu…

  13. Anitra says: Vastaa

    Mummokoirat <3 Kuulo heikkenee vanhoilla ja se on ihan normaalia, koira ite on varmaan ajan saatossa jo sopeutunut asiaan eli nou problemo. Meillä Lillero pian 12v vielä jaksaa pitkätkin metsälenkit mutta onhan sen vauhti tooosi paljon hidastunut ja takajalkoja tuppaa välillä tärisyttämään. Muuten ollaan toistaiseksi selvitty ilman kremppoja. Pitkää ikää Rosalle!

    1. Puhalilli nyt onkin tommonen metsäkoira, tottunut liikkumaan paljon! Mutta huh, onpas sekin jo vanha!

  14. Oi että mikä upea vanha rouva. <3 On kokemusta, meidän kultsu Pontus eli 14-vuotiaaksi ja kyllä kuulo heikentyi ja myös takajalat, niin että askeltaminen ei loppua kohden sujunut enää mallikkaasti.

    Nyt meillä kultsu Samu 4v ja täytyy kyllä sanoa, sitä vauhtia ja meininkiä, matot aina vinossa, vessassa mukana, ei ole paikkaa mihin ei tunkisi ja mukana olisi. Mutta jännää kyllä meidän kisutkin loistavasti tottuneet Samuun ja syövät Samun kupiltakin ja Samu katsoo nössönä vierestä. 🙂 Nukkuvat Samun kanssa samalla matolla.

    Mutta jos vauhtiin vertaa, niin Pontus alkoi olla jo aika väsynyt noin 12-vuotiaana ja kuulo tosiaan meni Pontuksellakin.

    On tuo kyllä niin kaunotar tuo Rosa. <3

    1. Rosan jalkoja ollaan jo pidemmän aikaa varottu, eikä mennä esim. rappukäytävän liukkaita portaita, ovat sen verran haastavat ja helposti kaatuilee.

      Heh ainoa hetki kun Rosa saattaa meillä ärähtää, on jos Alma tunkee sen kupille. 😀 Samasta vesikupista toki juovat koko konkkaronkka!

  15. Anonymous says: Vastaa

    Meillä asuu kuuro ja toisesta silmästä sokea koira. En ole aikaisemmin asunut samassa talossa koiran kanssa, joten minulle on normaalia että koira ei kuule kun tulee kotiin (ellei se nuku kuono kiinni ovessa), jota ei voi kutsua luokseen tai komentaa. Jos myös lähestyy koiraa sokean silmän puolelta, on normaalia että koira huomaa ennen kosketusta. On kummallista nähdä ulkona koiria, joita komennetaan käskyin ja jotka innostuvat kun näkevät kaukaa toisen koiran lähestyvän 😀

    Hajuaistilla tuo lienee pääasiassa elävän. Kävelee yleensä kuono matalalla, mutta varmasti ja törmäilemättä. Ainoastaan rappusia ei aina uskalla kulkea, jos on huono valaistus: ei kai erota askelmia tarpeeksi hyvin. Lisäksi hajuveden lisäämisen jälkeen aina tulee hämmentyneenä nuuhkimaan läheltä, että kuka tämän tuoksuinen henkilö nyt onkaan (’:

    Tämä kuurosokea on 8-vuotias ja kyllähän se ikä näkyy. Nukkuu paljon ja virta on muutenkin aika vähillä, mutta innostuu siltä onneksi yhä monista asioista 🙂

    1. Rosallakin on vasemmassa silmässä pientä sameutta, mutta ei muuten mitään havaittavaa näköongelmaa…toivottavasti tuo näkö nyt tosiaan pysyykin hyvänä!

      Heh Rosa rakastaa hajuvesiä! 🙂

  16. Anonymous says: Vastaa

    Meidän rakas kultainen noutaja nukkui ikiuneen muutama vuosi sitten 15-vuotiaana. Vain muutaman viimeisen vuoden aikana ikä teki tepposiaan ja kuulo meni heikoksi. Pihalla vapaana ollessa piti antaa aikaa tutkia paikkoja ja kun huomasi meidän käsien heilutukset ymmärsi tulla takaisin luo.
    Lenkitykset myös jäivät viime vuosina pois, kun ei samalla lailla enää jaksanut. Pihalla tosiaan sai olla irti.
    Mieli pysyi onneksi virkeänä ja persoona omana reippaana itsenään. Oli kaikkein kiltein koira ever! <3

    1. Tollanen pitkään paikkojen tutkiminen on usein tosi rasittavaa, mutta tavallaan myös huvittavaa ja pistää miettimään omaa ”kiirettä”. Rosa varmaan vaan tuumailee, että mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa on. 😀

  17. on, ja omaa tarinaani en avaa, mutta en anna äidilleni ikinä anteeksi sitä että meni lopettamaan kaverin.

    1. 🙁

  18. Meidän mäykky kuoli noin 13-vuotiaana, sillä oli pari vuotta sydämen vajaatoimintaa ja lääkitys. Eräänä päivänä meni jalat alta ja sitten mentiin piikille, se oli päätetty heti että se ei saa kärsiä yhtään… Mommakissa oli 18,5 v ja eli kuurona lähemmäs 5 vuotta. Mitenkään ei haitannut, huusi vaan kovempaa. Saalisti hiiriäkin melkein loppuun asti. Uskon ettei kuurous häiritse Rosaa, mutta toki vanhan koiran kanssa joutuu tarkkailemaan oireita muista vaivoista enemmän.

    1. Siis kissa itsekö huusi kovempaa? 😀

      Ja joo totta, Rosa on jatkuvassa tarkkailussa 😀

    2. Joo siis kissa itse huusi. Sitä ei enää miukumiseksi voinut sanoa, rääkymistä lähinnä. Siitä mun veli sen joskus hoksasikin että se alkaa kuuroutua, ihanku ihmismummoillakin kuulo heikkenee -> volyymi kasvaa.

  19. Mella says: Vastaa

    Just oli parisen päivää sitten miehen vanhempien koiran Nallen 14-vuotissynttärit! Aivan mahdoton ikä ilmeisesti labradorinnoutajalle, kun sen kaikki sisarukset ovat matkanneet jo pilviin. Ollaan kyllä aina puhuttu siitä, että Nallella on erityisen valikoiva kuulo eli ei ota komennuksia enää korviinsa, mutta auta armias jos mussutat jotakin ruokaa eri huoneessa, niin sieltä tulee häntä viuhuen kerjäämään ja uikuttamaan. 😀 Silmissä tosin oon huomannu, että ne on muuttunu jotenki sinisemmäksi? Onko se mahdollisesti sitten sitä, että se alkaa vähän huonosti näkemään… En osaa sanoa, kun en oo mikään tietäjä näissä jutuissa tai muutenkaan koirien jutuissa… 🙂
    xoxo Mella

    1. Hehe, tommonen kuuro Rosallakin oli aluks pitkään!!! ;D

  20. Anonymous says: Vastaa

    Oma koira menetti kanssa yksi toisensa jälkeen noita aisteja, jos ei kokonaan niin ainakin ne huononi tosi merkittävästi. Kuulo meni ekana, mutta ei tosiaan vaikuttanut muuten mitenkään, piti vaan ite vaivautua vähän enemmän jos koiran kanssa halusi kommunikoida. Sitten kun alkoi näkökin reistailla niin piti olla vähän enemmän huolissaan kun raasu törmäili ovenpieliin ja tuoleihin jne. Siitä vaiheesta ei pitkään mennytkään kun piti viedä piikille.

    Oma reilu parikymppinen kissa nukkui eilen pois, silläkin oli jo kuulo ja osittain näkö mennyt (ei toki ihme kun oli niin iäkäs), sen huomasi siitä ettei se enää viimeiseen pariin vuoteen juurikaan reagoinut jos sille lörpötteli niin ettei se nähnyt kuka puhuu, tai tajunnut välttämättä enää tulla esim. ovelle vastaan niin kuin se oli ennen aina tehnyt. Myös liikkeet muuttui varovaisemmaksi, ei enää hypännyt sohvalle suoraan vaan nousi aluksi kahdelle tassulle vähän kurkkimaan ennen hyppyä jne.

    1. Toivottavasti Rosa näkee vielä pitkään. 🙁 On sekin varovaisempi noiden hyppyjen kanssa!

  21. Anonymous says: Vastaa

    Voi näitä vanhenevia koirakamuja..<3 Meidän koira täyttää pian 16, ja vasta viime kuukausina alkanut kunto selvästi olemaan huonompi kuin ennen, lähinnä lonkat ja niitä ympäröivät lihakset (?) alkaneet heikkenemään ja kipeytymään, onneksi lääkitys auttanut selvästi liikkumiseen. Kuuro meidän koira on ollut varmaan pian kaksi vuotta, onneksi muut aistit pelittää hyvin! Koiramme vaikuttaa silti todella elämäniloiselta ja tyytyväiseltä, aina kyllä pelottaa ajatus koiran kuolemasta, koska tietäähän sen että ikä alkaa jo tulla pahasti vastaan 🙁

  22. Voihan hassua ihanaa Rosaa <3 muistan kun Rosa tuli pienenä pallerona meidän sukuun ja nyt on jo arvokas vanha rouva, aika menee kyl nopeesti!! Ja Nalahan on siis täysin samanlainen sekopää kun näkee lunta, johtuisko siitä, että syntyi lumen keskelle?

Vastaa