LAIHA LÄSKI

Gili Air

Muutamaa onnetonta ja lyhyeksi jäänyttä kotijumpparävellystä lukuun ottamatta en ole tehnyt mitään lihaskuntoharjoitteista sitten viime…syyskuun? Usein multa kysellään crosstrainingista, mutta olen tosiaan ollut crosstraining-salilla viimeksi viime syksynä. Sitäkin ennen oli kesän mittainen tauko. Yritin palata rakkaan harrastukseni pariin, mutta heikoin tuloksin. En kuulu heihin, yleensä naisiin, jotka voivottelevat vartalonsa ulkonäköä ja haluavat muokata sitä nimenomaan salilla. Mun ongelma on lähinnä tämä:

Tykkään vartalostani ja elämästäni enemmän ILMAN kuntosaliharjoittelua.

Kuten jotkut lukijani saattavat muistaa, opettelin viime kesänä juoksemaan ja siitä lähtien olen juossut enemmän tai vähemmän ja se onkin tällä hetkellä (satunnaisen uinnin lisäksi) ainoa liikunnallinen harrastukseni. Samalla kuitenkin punttien nostelu jäi. Ja siinä jamassa ollaan edelleen.

Suurin syy on tottakai laiskuus, mutta sen laiskuuden takana todellakin on se, että en kaipaa ”vanhaa vartaloani” takaisin. Kun multa on nyt viimeisetkin timmeydet lähteneet, olen tyytyväinen vartalooni. En oikeastaan tykkää yhtään ct/cf-mimmien vartaloista, paksuista reisistä, lihaksikkaasta selästä…en! Crosstraining ei tietenkään tuonut mulle mitään valtavia lihaksia (en mä nyt niin usein siellä käynyt aktiivisimmillanikaan, saati että olisin syönyt oikein), mutta jotain pientä kuitenkin. Lähinnä siis pääasiassa sitä turvotusta. Ja ihan järkyttävän nälän!!! Koska söin paljon enemmän, tietenkin myös painoin enemmän, enkä tuntenut olevani ihannepainossani, jossa suurinpiirtein nyt olen ollut jo pidemmän aikaa. Pituuteni on 167 cm ja painan 56 kg, crosstrainingia harrastaessani painoin n. 60 kg. Salille palaaminen on siis todella hankalaa, kun olen tyytyväinen nykytilaan. Paitsi että…

Eihän tässä ole mitään järkeä.

Ei niin mitään järkeä.

Niitä painoja nyt vaan pitäisi nostella, lihaskuntoaan PITÄÄ PERKELE PITÄÄ YLLÄ. Alan olemaan rupsahtanut vanha akka muutenkin, ja rapistuva eli olematon lihaskunto…ei hyvä. Tiedän, että on väärin ajatella asiaa ulkonäön kannalta, eikä sen tärkeimmän, eli terveellisyyden. Mutta näin mä vaan valitettavasti nyt teen.

Ahdistaa.

Oisko jotain sanottavaa teillä tähän? Paitsi että olen lapsellinen, ulkonäkökeskeinen ja typerä ja mun pitäis vaan raahata olematon perseeni sinne salille.

61 Comment

  1. Ei tarvi raahata. Käsittääkseni elät kuitenkin perusterveellisesti ja käyt juoksemassakin, joten en näe mitään syytä, miksi sun pitäisi mennä sinne salille. Niin kauan kun jaksat nostaa kissan ni kaikki on hyvin 😉

    1. Jep, mutta koen silti tosi huonoa omaatuntoa olemattomasta lihaskunnostani. Ja nimenomaan ”tässä iässä” naisen pitäis kiinnittää siihen huomiota. Ja koska aiemmin kuitenkin kävin enemmän tai vähemmän jossain lihaskuntoa parantavassa meiningissä, niin tää oma asenne ottaa päähän, ja nimenomaan kun se on enimmäkseen lähtöisin siitä ulkonäöstä.

  2. nea says: Vastaa

    Näytät hyvältä 🙂 Er suinkaan laihalta läskiltä! Liikunta on tärkeää, terveellisesru syöminen on tärkeää, mutta mun mielestä tärkeintä on onnellisuus. Mun tähänastisten havaintojen perusteella näyttää siltä, että onnellisuus on paljolti riippuvainen a) siitä, että sulla on jonkinlainen elämänfilosofia, jota pidät ihanteellisena, ja jossa oot määritellyt, minkälaisia periaatteita ja päivittäisiä tapoja haluat noudattaa b) kuinka hyvin noudatat tätä filosofiaa. Onnea matkaan!

    1. No mä oon elänyt viimesen puol vuotta ainakin siinä uskossa, että ”tää on vaan tämmönen ohimenevä kausi, kohta innostun ja palaan salille”, mutta sitä ei vaan oo tapahtunut. Enää en voi vedota siihen, että tää on ohimenevää, kun tää on ihan vaan jatkuvaa. 😀 Mutta joo, crosstraining/fit tuntuu monelle harrastajalleen olevan sellasta, että tulee kausia, jollon siihen totaalikyllästyy ja haluaa vaan lorvailla jonkun aikaa tekemättä mitään, kunnes se kipinä taas iskee. Noh, eipä oo enää iskenyt. 😀

  3. Eipä se pahaa tee käydä vaikka kerran-pari viikossa salilla vähän punttia nostelemassa 🙂 siitä ei lihakset vielä kehity näkyvästi. Itse käyn pari kertaa viikossa, lenkkeilen päälle ja olen fyysisessä työssä ja siltikin saisi näkyä enemmän. Mummona sitä sitten kiittää että piti selän kunnossa ja jaloissa on voimaa nostella. Ihmiset vähättelee sitä lihaskuntoa 🙂 jos en kävisi salilla, mulla olisi läski olo, paljon enemmän niska-hartiakipuja ja näyttäisin…huonommalta 🙂 ja olisi olo etten tee mitään.

    1. Jep, tiedän, ja oonkin kovasti yrittäny tässä saada itteäni johonkin tolla ”kerran-pari viikossa” -ajatukseen, mutta kun lempparisali maksaa 100 euroa/kk, niin se on aika kova hinta noin vähästä käymisestä… Ja Motivus-touhuun en oo enää palaamassa 🙁 Ja koska ilmat on taas paranemaan päin, niin ne juoksupolutkin valitettavasti kiehtoo enemmän kun sali. Arggghhh.

      Mutta totta joka sana. En vaan oo kauheesti halunnut ajatella uhkaavasti lähestyvää mummoikää. 😀 Ja mulla taas ei oo ollut mitään kipuja, oikeastaan ihan päinvastoin… Toki sitä treenin jälkeistä ihanaa lihaskipua on kova ikävä.

      1. Kahvakuula kotiin? Juoksulenkin yhteydessä lihaskuntoa metsässä?
        Herrajeesus 100 e kuussa???!!!???? Mun sali 34 e vuodessa! No on ehkä vähän eroa mukavuudessa ja koossa mut sali ku sali, pääasia et laitteet on 🙂

        1. No kahvakuulia löytyy, itsekuria ei. 🙁 Joo, cf/cs on kallista. 🙁

  4. Salla says: Vastaa

    Ooh, musta taas lihaksikas selkä ja kädet on <3 Mä painaisin mielelläni enemmän jos se tarkottais lihaksikkaampaa kroppaa. Mutku ei jaksa käydä siellä salilla 🙁

    1. No mulla naisihanne on vaan päinvastanen. Ja niiden lihaksien eteen tosiaan pitää tehdä hitosti töitä ja mikä myös tärkeintä, SYÖDÄ eri tavalla ja hitosti, jolloin painokin nousee, ja siitä osa on pakostikin läskiä. Lihaksia on aika vaikeeta saada ilman, että sitä läskiäkin kertyy, mikä pitää sit laihduttaa pois jne. jne. jne.

      1. Salla says: Vastaa

        Onks sun naisihanne oikeesti vaan hoikka, ei lihaksikas?! Oikeesti? Siis ei siinä tietenkään mitään pahaa oo, en vaan ois arvannu!! 😀 Ja en tarkoita sellasta hullua bikinifitnestä vaan ”normaalia” lihaksikasta naista 🙂

        1. No kyl mä näistä valitsisin sen hoikan, mut en kuitenkaan sitä ”laihaa läskiä”. 😀 Eli siis timmin hoikan.

          Bikinifitnes nyt vaan oksettaa. 😀

  5. MRMR says: Vastaa

    Ai saatana soikoon että muuten vihaankin termiä ’laiha läski’. Ihan kuin maailmassa ei olis tarpeeksi järkkyjä ulkonäköpaineita muutenkin, pitää vielä keksiä termi hoikalle ihmiselle joka ei käytä kaikkea vapaa-aikaansa salilla tekemässä itsestään ylikasvanutta broileria. Vituttaa kun mikään ei riitä prkl. 😀

    Tää oli tosi kiva postaus, kun nykyään ei tunnu saavan olla itseensä tyytyväinen minkään näköisenä. Mä olen vuosikausia kamppaillut erilaisten syömishäiriöhommien kanssa, ja jatkuva tavallisten, normaalipainoisten, normaalirasvaprosenttisten ihmisten riepottelu mediassa saa mut näkemään kaikkein kirkkainta punaista.

    Argh. Menen nyt katsomaan motivaatiopostereita. http://www.buzzfeed.com/remeepatel/if-motivational-posters-were-for-people-who-hate-doing-stuff

    1. No siis joo, en mäkään tykkää tosta ilmaisusta, mutta se nyt jotenkin tällä hetkellä vaan sopii muhun tai tähän meininkiin. 😀 Enkä mäkään halua tai oo missään vaiheessa halunnutkaan olla ”ylikasvanut broileri”, en sillonkaan, kun oikeesti kävin siellä salilla sen jopa 4-5 kertaa viikossa. Mulla ei koskaan ruokavalio oo ollut sitä mitä ois pitänyt, jotta oisin oikeesti saanut kunnon lihaksia, enkä sellasesta koskaan haaveillutkaan. Mulla se 4 kg ylimäärästä oli pääasiassa jumpasta kertyviä nesteitä ja liiasta syömisestä kertynyttä läskiä. Toi just eniten vitutti, jatkuva nälkä. Sitä ei oo yhtään ikävä.

      1. MRMR says: Vastaa

        Joo siis en missään nimessä meinannutkaan että sä olisit käynyt salilla broileroitumassa, lähinnä vaan ranttasin sitä kun ei nykyään saa olla ihan tavallista, vähän pehmeää mutta tervettä kroppaa, kun näkyvät lihakset on nyt se juttu.

        Oon sun kanssa saman pituinen ja painan nyt tuon ~60 kg, ja olisin hirveän paljon tyytyväisempi itseeni viitisen kiloa kevyempänä. Nääs kun en mahdu enää vaatteisiini ilman että jostain kiristää :’D Mutta kun karkki on niin hyvää ja urheilu on niin vaivalloista ja penkki niin pehmeä ja internet niin kiinnostava…

        1. Höps, tottakai saa ja useimmallahan sellanen onkin 🙂 Mun ihannepaino on 55 kg!

  6. Myy says: Vastaa

    I feel you. Mun niin pitäisi alkaa käymään salilla, mutta kun ei kiinnosta. Ihan kohta alan, ihan kohta :’D

    1. Tota mäkin jaksoin hokea puol vuotta. Nyt vaan myönnän kaikille, että en käy kun ei v*ttu kiinnosta. 😀

      1. Myy says: Vastaa

        Mulla on takaraja syyskuussa, kun tohon 30m päähän aukeaa sali. 😀 Sitten ei voi enää vedota mihinkään tekosyyhyn.

        1. Haha. 😀 Mä en oo koskaan ollu tavallisella kuntosalilla, en osais tehä siel mitään. 😮 Mua ahdistaa ajatuskin jostain laitteista, hrr…Ahdistaa muuten vähän ajatus CT-jutuistakin, kun sitä lihaskuntoa ois kaikista parasta harjottaa silleen, että tekis jotain HYÖDYLLISTÄ. Eli pitäis ostaa joku hemmetin maatila jostain ja alkaa raivaamaan maata ja huhkimaan pelloilla tms. 😀

  7. Samaton ja laiska ilmottautuu. Tiedän että mun pitäis tehdä jotain ja ennen teinkin mutta nyt vaan en kertakaikkiaan saa itsestäni irti vaikka pahaa tekee mun peiliin katsoo. Toivottavasti aurinko ja kesä saa mun intoni nousemaan. Ens viikolla ollaan kyllä menossa hakemaan uudet lenkkarit jos se sitten siitä.

    1. No mä onneks saan itseni edes lenkille, edes joskus. 😀 Mutta se nyt on vaan peruskuntoa nostattavaa/ylläpitävää, lihasharjottelu on eri asia.

  8. Emma says: Vastaa

    PÖLJÄ ÄLÄ ANGSTAA! 😀 juokseminen ja uinti on tosi hyviä, kokonaisvaltaisia lajeja ja kyllä se lihaskunto niissäkin kehittyy, mut tietysti eri tavalla. Ei se sali oo mikään yks ainoa ratkaisu lihaskunnosta huolehtimiseen. Vedät vaikka jotai leukoja siel juoksulenkillä tai punnerrat ni seki jo edesauttaa asiaa, mikäli siis ylävartalon ja vatsan lihaskunto huolettaa. Uiminen ny jo itessään kehittää kaikkia mahollisia lihaXia 😀 mulla meni kuppi nurin salitreenin kans jokunen vuosi sitten, kävin aiemmin 3-5 krt viikossa ja sit tuli totaalinen stoppi. Ei vaan kiinnosta ja ajatuskin salille palaamisesta yököttää. Mun todellakin pitäis käydä siellä ku sulis on niin toispuoleinen laji, mutta aika ei vaan riitä kaikkeen. Minut oot nähnytkin niin tiedät että oon tämmönen pallero et kyllähän täs pitäis painoaki pudottaa ja tehdä asioita mut sali ei nyt vaan mulle enää oo se ratkaisu ja se on ihan ok! Ootsä koittanu kahvakuulaa? mä vaihdoin salin siihen ja se toimi aikansa, mut sit kärys parta senkin kanssa ja nyt en voi sietää sitäkään enää. Odotan millon tää sama tapahtuu suliksenkin kanssa 😀

    Mutta summa summarum, et sä musta oo pinnallinen tai laita ulkonäköä terveyden edelle. Eihän kukaan halua tehä vapaa-ajallaan asioita jotka ei kertakaikkiaan nappaa. Mummoiän kannalta yleiset elintavat ja se et ylipäänsä liikkuu on paljon tärkeämpiä seikkoja kuin se et onko saavuttanu tietynlaisen lihaskunnon nimenomaan salilla käymällä. Nimimerkillä geriatria- ja lihavuusseminaareissa istunut. o/

    1. No etkä oo mikään pallero!!! 😀 Mä kävin kahvakuulailemassa tosi aktiivisesti n. vuoden ajan ja tykkäsin hitosti. Ja kahvakuulaa on tossa CT:ssakin AINA mukana, et se on tosi jees. Kuulia on himassakin, mut kotijumppailu on jo niin nähty…Tai siis lähinnä ei oo nähty, kun en vaan saa itteeni siihen tosissani. En kestä noita ryhmäliikuntamestojan tunteja enää, en ton CT:n jälkeen…Siellä on niin huonoja ohjaajia ja kaikki tehdään päin peetä, pää hajoo ku kattoo sitä touhuu. Ja kuulia ei riitä kaikille jne. Pitäis kyllä nyt kesällä tutustua niihin ulkokahvakuulailutunteihin, ne vois olla ok? Ainakin vetäjät ehkä parempia?

      Uintia en varsinaisesti voi sanoa harrastuksekseni, pitäis opetella tekniikka. Oon käyny lähinnä vesijuoksemassa.

      1. Emma says: Vastaa

        haha joo mullakin on kotona kuulia mut enpäs muista millon oisin viimeks nostanu niitä lattialta ylös 😀 en mä saa tehtyä kotona yhtään mitään liikuntaa. Oon ostanu nettijoogatunnarit varmaan kuukausi sitten ja kertaakaan en oo ”ehtiny” kokeilla niitä tunteja. Ahem.

        Kahvakuula on kyllä jotenkin kivempaa ja mielekkäämpää ulkona 🙂 ja klassinen kahvakuula eroaa aika paljon siitä jumppasalikuulasta. Mut onhan se nyt vaan ihan helvetin ykstoikkosta, se on fakta. Niitä samoja abt viittä perusliikettä rynkytetään vaihtelevin toistomäärin ajasta ikuisuuteen. Ja siis se klassisen kuulailun sali missä kävin oli kyllä todella puristinen, siellä ei ees soinu musiikki..olipa tosi hohdokasta se ”no niin nyt teette etuheilautusta 10 min” ja sit rehkit siinä pelkkää puuskutusta kuunnellen…jee. Mut ulkona hyvässä säässä vois olla ihan jees kun ei tartte ympäri vuoden käydä 😀

        1. Jep, mäkin luovutin ton kotijumppailun suhteen jo aikoja sitten. Löytyyhän meiltä leuanvetotanko, renkaat jne jne. Ulkokahvakuulaa pitäis kyl kokeilla! Mut siihenkin tarviin sen vetäjän.

  9. Mulla sama homma. Kiloja on tullut pari lisää parin sairasvuoden aikana, olo ihan ok hyvä mutta kun takaraivossa naputtaa se ”kyllä mun pitäis”. En oo ikinä tykännyt käydä salilla, CT:n koen melkein luotaantyöntävänä ja juoksukin on jäänyt. Sitä voisin toisaalta tykätä aloittaa uudestaan, sit oon tykänny joogasta ja uinnista myös. Mutta kun en jaksa! Eikä oo aikaa! Hädin tuskin jaksan lenkittää koiraa ja siitäkin tulee liikuntaa jo reilu tunti päivässä vähintään.

    Mitäs, jos kokeilisit yhdistää lihaskuntoa niihin juoksulenkkeihin? Tekis lyhyemmän lenkin ja sit lopuksi vaikka askelkyykkykävelyä, kahvakuulajumppaa pihalla tai vastaavaa? Sellasta ylläpitävää, ei niinkään lihaksia kasvattavaa.

    Oon muuten huomannut, että mulla on nyt paljon vähemmän selkä- ja niskakipuja kuin silloin kun kävin aktiivisesti jumpassa/lenkillä 6-7krt/vk. VAIKKA olen nyt melkein jatkuvasti koneella tai luen opiskeluja varten. Kummallista, pitäis olla just päinvastoin? Vai oonko vaan niin jumissa etten tajua sitä itse :’D

    1. Joo, on toi yhdistäminenkin käynyt mielessä, mutta oon aina niin hemmetin poikki lenkin jälkeen, et haluan vaan suihkuun ja ruokaa. 😀 Ja mä en vaan saa aikaseks tommosia ilman ohjaajaa! Tarviin jonkun, joka kertoo (huutaa) mulle, mitä mun pitää tehdä ja kuinka monta kertaa ja mitä sen jälkeen. Sad but true. Mut sama, mullakin oli jumppa-aikoinani aina niska ja kaikki jumissa ja jatkuvasti valitin ties mitä kipuja.

      Toi ehtiminenhän on sit vaan asenne ja -järjestelykysymys. Kyllä oikeesti kaikilta löytyy sen verran aikaa, että ehtii, jos vaan haluaa. Mutta siihen tietenkin vetoan usein itsekin, työpäivän jälkeen usein juoksen johonkin tapahtumaan tai kavereita tapaamaan tai jotain. Kyllä hyvin usein ne menee sen urheilemisen edelle, mut hitto ihan sama, en halua (enää) olla se tyyppi, joka vastaa kaikkeen ”en pääse ku pitää urheilla”.

  10. Jos sä kumminkin liikut epäsäännöllisen säännöllisesti (voiks noin sanoa :D) niin periaatteessa ei sun tarvitse stressata siitä, että ”pitäisi” tehdä jotain sen lisäksi? Ja sitäpaitsi jos oot tyytyväinen nykytilanteeseen, miksi aiheuttaa enemmän stressiä itselleen? Tottakai liikunta ja lihaskuntotreenit edesauttaa ennenaikaista vanhentumista ja lihassolujen rappeutumista, muttei tarvitse kuitenkaan liioitella – tyyliin asua salilla 🙂 Se on se liioittelu joka yleensä johtaa siihen, että lähtee maku siitä treenistä kuten myös se, että treenistä tulee pakkopullaa. Liikkumisen tulee olla kivaa ja silloin kannattaa harrastaa niitä lajeja josta tykkää.

    Ja se ”pakko” on yleensä meitä vanhemmilla, tyyliin kuuskymppisillä (sarkopeniaa vastaan – lihasten rappeutumista).. Voihan sitä muuten tehdä lihaskuntotreenejä ihan ulkonakin, sellaisissa ulkosaleissa. Niin ei tartte hankkia salikorttia 🙂

    PT-Mary on puhunut. (Hitto toi PT, ottaa niin korviin, sanotaanko että mun tuleva toiminimi on Wonder Mary? :P)

    1. No niin, siinä se rappeutuminen tuli. 😀 Mulla ehkä yks ongelma on se, että joku ”kerran-kaks viikossa lihaskuntoa” ei oo riittävä, eli vähän niinku kaikki tai ei mitään…

  11. piitu says: Vastaa

    Eikös ne lihakset kehity juoksussakin…. Hyötyliikunta jne. pitävät kehon toimintakykyä yllä samoin. Jos on ’heikko luonne’ 😉 niin saattaa tarvita ohjelmallista treeniä, jonka on sopinut joko itsensä tai toisen/toisten kanssa toteutettavaksi määrättyinä ajankohtina. Käsitän, että liikut säännöllisesti ja mainitsit terveistä elintavoista, jotka kuuluu jo sinun valitsemaan elämäsi, niin mikä on ongelma? Itsekin olen jonkun määritelmän mukaan’laiha läski’, mutta mitä siitä? Kävelen, pyöräilen, pelaan, teen fyysisiä suorituksia, hyötyliikunta… minäkään en viihdy salilla minkään väkijoukon keskuudessa,peilien edessä. Ei se tee minusta laiskaa liikkujaa, rumempaa, rupsahtaneempaa eikä ei-tyylitietoista ihmistä. Entisaikaan oli ongelmana lähinnä riittävä ja monipuolinen ravinto, nykyaikana on se, mitä sillä ravinnolla saavuttaa ulkonäön kriteerien täyttämiseen.

    1. Tottakai kehittyy, mutta ei se oo kyllä yhtään sama. Heikko luonne on, sen voin myöntää, siks mä tarviin nimenomaan sen ohjaajan, joka huutaa, mitä pitää tehdä. Siksi mä crosstrainingista pidänkin, jos jotain lihaskuntoa pitää tehdä. Mitenkään säännöllisesti en tosin liiku nyt, juoksemaan meen ihan fiiliksen ja ilmojen ja kaiken mukaan.

      Ei kai mitään varsinaista ONGELMAA siis olekaan, siis todellakaan, tää on vaan tätä mun päänsisäistä pitkään kestänyttä tuskailua, jonka haluan purkaa johonkin eli luonnollisesti tänne blogiini. 😉 Vellon tässä tilanteessa ja koen huonoa omaatuntoa yms., halusin vaan kirjoittaa siitä. Vaikka tää blogi onkin portaaliinkin siirtymisen myötä mennyt enemmän kosmetiikkapainotteiseksi, haluan välillä avautua täällä mua mietityttävistä asioista, ja kuulla mietteitä lukijoilta. Se on kai vaan jotenkin virkistävää.

      Ja niin muuten, CT-salilla ei oo peilejä ja se on erinomainen juttu!

      1. Ai niin. En halua, että kukaan mitenkään loukkaantuu tuosta ”laiha läski” -otsikosta. Mä nyt vaan olen vitsaillut sillä itseeni liittyen.

  12. Panda says: Vastaa

    Pohdin eilen automatkalla treenaavan mieheni kanssa treenijuttujen lisäksi näitä ”kuumia kurvikkaita isoja tyttöjä” (iso tyttö kuulostaa minusta muuten ihan hirveältä, oli asiayhteys mikä tahansa!) ja miten miehissä ei tällaista ole :D. Toki miesten vaatteissa ei ole kamalasti mitään ”korosta parhaimpia puolia”-jippoja mitkä korostaisivat isoa rintavarustusta tai muhkean upeaa takapuolta positiivisella tavalla. Koska tulee plussamiesten muotiblogeja ja milloin plussamiehet ovat myös in?

    Koko pohdinta lähti liikkeelle twitterissä olleesta naisesta kuka postasi itsesään ”plussakin on hot”-kuvan ja heitti siihen päälle jotain ”ethän ravintolassakaan halua luisevaa pihviä”-heiton. Joku mies vastasi siihen sitten ”niin, en myöskään halua syödä pihviä mikä on täynnä pelkkää läskiä ilman lihaa” -tyylisen kommentin ja näin tilanne lähti elämään omaa elämäänsä :’D.

    Ajattelin tykästyä näin keväällä juoksemiseen, nykyiseen inhokkilajiini. Ehkä tääki mahapömppökin sulaisi siitä hommasta pikkuhiljaa pois :D.

    1. No juoksu kyllä kuluttaa, mutta ruokavalio on tärkeintä. 🙂

  13. Tiltu says: Vastaa

    Kokeile pilatesta? Siinä ei ole miljoonaa toistoa, vaan liikkeet koostuu pidemmistä sarjoista, jotka tehdään pari kertaa. Se on yllättävän tehokastakin!

    …eipä sillä, että itsekään kyllä kovin paljoa itselleni tee. Lenkillä käyn koiran kanssa, en ole edes sitä juoksua saanut opeteltua.

    Mutta jos mulla olisi mahdollisuus käydä Pilateksessa ilman kalliita jäsenyyksiä (nimim ostin kymppikortin salille, 6 kertaa käyttämättä, viimeisin käytetty 3 vuotta sitten), voisin ehkä harkita. Toinen syy, jonka taki on niin helppo hylätä kaikki tommoset säännlliset harrastukset, on kolmivuorotyö ja n. 1h työmatka/suunta.

    Agilitya testasin ja se oli kivaa, koirakin nautti. Mutta tää työ…..En pääse säännöllisesti ohjattuihin tunteihin.

    1. Oon harrastanut pilatesta, mutta en vaan jotenkin täysillä innostunut. On muuten ainoa laji, jossa sain ohjaajalta kiitosta, eli olin jopa edes vähän hyvä. 😛

  14. Nyt täytyy kyllä heittää oma mielipide tuohon lihasten kasvuun ja varsinkin naisilla. Itse treenasin parhaimmillaan viisi kertaa viikossa salilla ja söin valmentajan ohjeiden mukaan treeniä tukevaa ruokavaliota ja SILTI lihaksen saaminen kroppaan on ihan tuskastuttavan hidasta. Tavoitteena itsellä oli body fitness kisat (syksy 2013) ja treenasin niihin kuitenkin vuosia salilla, siltikin lihakseni tuskin olisivat riittäneet ihan korkeimmille sijoille. Ikinä.
    Joten tavistreenaajat voi huoleti käydä salilla useamminkin kerran viikossa pelkäämättä mitään älytöntä lihaskasvua ja ulkonäön muuttumista kehonrakennuksen suuntaan 🙂 Sillä sen todellisen lihaskasvun ja kehityksen eteen joutuu tekemään ihan hemmetisti työtä. Kiinteytyä kyllä voi ja saada muokattua kroppaa, mutta siitä tuskin kenellekään haittaa on 🙂
    Tällä hetkellä omakin liikunta muodostuu lenkkeilystä ja kotitreeneistä punttien kera. Täytyy kyllä sanoa, että alkaa jo salille tosissaan kaipaamaan yli vuoden tauon jälkeen. Käsipainolla jumpatessa haasteet on aika vähissä 🙂

    1. Joo ei niitä lihaksia ole naisten helppo saadakaan. Mutta kyllä crosstraining silti tuo vähän jotain pattia jonnekin suht nopeasti, se on tosi tehokasta. Mutta noh, en tiedä, mä vaan tykkään itsestäni tällasena enemmän.

      1. Ja saakin tykätä! Ei lihaksikas kroppa ole eikä tarvitsekaan olla kaikille jotain mitä tavoitella. Onhan niin monia tapoja liikkua, joilla saa pidettyä itsensä kunnossa ja samalla hyvän olon. Eihän sen tarvitse olla lenkkeilyä kummempaa. Tärkein lienee se, että se tuntuu mielekkäältä ja sitä tekee mielellään. Tai sitten on liikkumatta, mutta pidemmän päälle se lienee huonompi vaihtoehto.

        1. Juu, ei todellakaan kaikki käykään salilla. Itelle se on vaan ollut aiemmin niin tärkee juttu, että oon jotenkin hämmästynyt ja ärsyyntynyt jne., kun se on vaan jäänyt, eikä oo ikävä.

  15. Mä oon nyt vuoden alusta käyny salilla kerta viikkoon ja se ei kyllä ulkoisesti näy paljon mihinkään (ei tarvii mitään jättihabaa pelätä), mutta muuten on paljon jäntevämpi olo ja kyllähän sen painoistakin huomaa että on kehittyny, kun jaksaa nostella enempi. Jos jää parikin viikkoa väliin niin on ihan lösähtänyt olo. Sali ei ole mulle ulkonäköjuttu vaan vähän pakko, ellei halua uuteen selkäleikkaukseen joskus joutua. Jos ei olisi lapsia ja koiria niin aikaa jäisi paljon enemmän kuntoiluun, mutta tässä elämäntilanteessa pitää tehdä se mitä voi. Eikä kaikkea ”omaa aikaa” halua todellakaan käyttää johonkin salilla puurtamiseen. Mun mielestä on tärkeintä että tekee edes jotain liikuntaa ja helpoiten se onnistuu kun on laji mistä tykkää (tai on joku kaverina/potkimassa perseelle). Ja miksei saisi vaihtaa lajia fiiliksen mukaan?! Ehkä joskus tuleekin vastaan the juttu 🙂

    1. Joo no kerta viikkoon salilla…En oikeen vois. Parempi sekin ois kun ei mitään, tietenkin, mutta lähinnä ei oo järkee maksaa semmosesta. Mulle tällä hetkellä ainoo mahis on toi crosstraining, en vaan pysty meneen muualle.

      1. Anitra says: Vastaa

        Nooh mulla on se setti viikonloppuisin että sali + uinti ja se maksaa 7e yhteensä eli kuukaudessa ei paljoa. Mitään kuukausikorttia en todellakaan haluaisi, mieluummin maksan vain niistä käymistäni kerroista. Eipähän vituta sitten ”hukkaan” menneet päivät 😀

        1. Järkevää.

  16. Mari says: Vastaa

    Ymmärrän mitä tarkoitat! Mun haavekroppa on just sellanen bodaamaton hoikka, sellanen millanen mulla oli teininä 🙂

    Salihommien myötä jäin kyllä vähän koukkuun siihen, että mulla oli hauvis, mutta voisin lahjoittaa kaikille tositarkoituksella bodaaville lihaskasvugeenini, jos vain saisin olla vielä joskus viiskytkilonen ruipelo, joka harrastaa vain lenkkeilyä 🙂

    Mää uskon, että säännöllinen lenkkeilyhommakin on ihan riittävää lihaskunnon kannalta, mutta jos se vaivaa, niin sitten ettiä joku toimiva juttu siihen rinnalle. Noi on hyviä, että yhistää siihen lenkin kylkeen jotain punnertamista sun muuta, jos haluu helpolla päästä. Sit toi pilatesehdotuks ylempänä kuulosti kans hyvältä! Eihän kaiken lihaskuntoharjoittelun tarvi olla punttien nostelua 🙂

    Ite oon kevään aikana käyny fyssarikaverin kanssa tekemäs toiminnallista treeniä ihan vaan kehonpainolla lähinnä. Ollu tosi kivaa! Yksin ei kyllä ehkä tulisi tehtyä mitään tollasta, ollu mukavaa, kun frendi on keksiny aina ne reenit valmiiksi ja käskyttänyt tekemään 🙂

    1. Joo kehonpainojutut on ehdottomasti munkin juttu. 🙂 Mut just se, että yksin ei vaan saa tehtyy tarpeeks tehokasta. Ja pilates on koettu. 🙁

  17. Sonia says: Vastaa

    Mun mielestä sulla on aina ollut oikein kadehdittava vartalo. Mä en ois uskonut että sä painat edes tuota vertaa. Mun täytyy kyllä kompata, että kunnon lihaskimpuksi en minäkään haluaisi. Olisi siistiä, jos nyt jotain kiinteyttä olisi, mutta mä en vaan ymmärrä sitä ihan överiä menoa. Mul ei oo koskaan erottunut vatsalihaksia, ne ois kivat, mut about siinä menee raja. InterRaililla mulle kasvoi salakavalasti runsaasta kävelystä pohjelihakset ja olin järkyttynyt/huvittunut näkemästäni ihmeen möhköpatista varvistaessa, eikä kyllä jäänyt mitään tavoitetta saada niitä pysymään.
    Ja sit vielä sekin, että jos elämä on pelkkää lihasövereiden tavoittelua, ei se mielenterveys siitä välttämättä tykkää. Terveellinen olisi se optimi-ihanne, ei liian laiha tai mikään minimirasvaprosentti. Sama toiseen suuntaan – ylipainoisten ihmisten itsetuntoa on tärkeä vahvistaa kuten kaikkien omasta ulkonäöstään heikkoa itsetuntoa kärsivien, mutta silloin menee jo oudoksi, jos lääkärin mielestä terveydelle vaarallisesti ylipainoinen vaan tykkää kropastaan just sellasena.
    Mun oma ongelmani on vaa’an lukema. On pirun vaikeaa ees aatella liikuntaa suuremmissa määrin kun se lihas tietty painaa enemmän. Mä olen jotenkin niin saanut fiksaation tietyistä lukemista. Alle 50. Idioottia se on, koska kun en halua niitä lihaksia, näytän siinä painossa oikeasti surkealta ja kuihtuneelta enkä kauniilta ja sirolta. Mut menen huomenna suunnittelemaan tatuoijan kanssa yhdessä korsettinyöritystatuointia selkään. Lupasin itselleni, että otan sen kun olen tavoitepainossani. Otan ja pysyn siinä painossa, ei enää jojoilua. Jotain on kuitenkin selkeästi mennyt oikeaan suuntaan, koska mä olen 52 kiloa ja sitä mieltä, että itse asiassa tämä on oikein hyvä paino enkä halua laihdutuskuurille. Mun tavoite on vaihtunut siihen, että painoni pysyisi jatkossa tasaisena muutaman kilon vaihtelulla. Pelkään, että oon oikeasti aiheuttanut rankalla 30 kilon jojoilulla oikeasti jotain haittaa itselleni – koska kuten tekstistäni arvata saattaa, en mä niitä terveellisesti liikkumalla pudottanut. Millähän ihmeellä saisin itseni liikkumaan terveellisesti, kun pelkään joka ainoaa kiloa… Sille pitäisi vielä tehdä jotain.

    1. Ruokavaliolla on aivan todella tärkeä osa liikkumisen tukemisessa. Paino ei kyllä lähde putoamaan eikä välttämättä nousemaankaan, kun syö oikein. Ja ennen kaikkea riittävästi. Ei kannata liikkumista heittää kokonaan pois omien pelkojen vuoksi. Jos vain yrittää hakea sitä tasapainoa näiden asioiden välillä ja unohtaa liian tiukat kriteerit itseään kohtaan 🙂

      1. En mä liikkumista aio pois heittääkään, missään nimessä. Juokseminen on vaan ollut jo pitkään se, mitä teen, ja pitäis muutakin. 🙁

    2. No vatsalihakset saa erottumaan ihan jo vetämällä rasvaprossan alas, treenatut vatsalihakset tarvii sit tietty duunia. 🙂

      Mä en mitenkään pelkää kiloja, mun paino jojoilee 55-60 kg väliä ja se on ihan jees. Käyn vaa’alla tosi harvoin, tätä postausta kirjottaessani kävin ja en kyllä muistanu, koska viimeks oisin käyny. Mulle oma paino ei siis oo mikään pakkomielle, mutta ulkonäöllisesti tykkään itestäni enemmän sirompana. Nään kyllä ilman vaakaakin, koska pitää rajottaa herkuttelua. Salilla käydessä kyllä noi ruokajutut pyöri tosi paljon mielessä, koska oli nälkä koko ajan. Ja se vitutti.

  18. Linda says: Vastaa

    Laiha läski on kyllä a) kammottava luonnehdinta ja b) ei sovi suhun yhtään. Eiks voi sanoa vaikka hoikka tai jonkun muun kivan sanan, pakkoko naisten on olla aina jollain tavalla huonoja? Ei saa haukkua itseään, edes leikillä!! 😀

    PS. Tee sitä mikä tekee sut iloiseksi. 🙂

    1. Noh, se nyt oli vaan yritys raflaavasta otsikosta, joka näköjään sit häiritsi monia. 😀 Jutun pointtihan nimenomaan on se, että OLEN tyytyväinen vartalooni tällä hetkellä.

  19. Fanni says: Vastaa

    Onpas virkistävää! Tätä fitness-ihannetta tulee jo korvista. Ja yleensäkin, mikään ei ikinä kelpaa. Toki, liian lihava on liian lihava, ja liian laiha liian laiha, jos eivät ole terveitä. Ei kaikkien tartte olla lihaksikkaita ja syödä vain rahkaa. Saa olla, muttei tartte.

    Laiha läski on KAMALA TERMI. Läski läskikin on, mutta että laiha läski. Come on; laiha on laiha. 😀 😀

    1. No laiha läski tarkottaa niinku semmosta laihaa, jolta kuitenkin löytyy hyllyvääkin, eli ei mikään timmi kuiteskaan. 😀 Ja kyl se mua kuvastaa ihan hyvin. 😀 😀 Rahkasta puheenollen! Se uus Luonto+ jugurttirahka on tosi jees! <3

  20. SV says: Vastaa

    Tädin 43 v neuvo: älkää hyvät ihmiset tuhlatko aikaa miettimällä mitä kaikkea PITÄISI tehdä ja millainen PITÄISI olla…

    Naisen elämä on täynnä näitä paskakuoppia joihin pudota ulkonäön, työnteon, perheen ym. tiimoilta.

    Jos ei huvita käydä salilla niin älä käy, liiku muuten! Itsestään voi pitää huolta muutenkin kuin rankaisemalla ja moittimalla itseään.

    Vähän lisää armoa ja huumoria omaan olemukseen suhtautumiseen, helpottaa kummasti 🙂

    1. Tottahan tässä taitaa olla joka sana. 😀

  21. Täällä toinen laihaläski. Mä taas haluaisin lisää lihasmassaa ja vähän lisäkiloja. Olen ollut vuosikausia saman painoinen ja vaikka lomalla mättäisin herkkuja ja lihoisin, palaan aina omaan painooni viikossa parissa. Lihottaminen oli nuorena se vaikein tehtävä, varsinkin liikkuessa, jolloin se paino tuntuu putoavan herkästi. Toivoisin, että itse saisin lihasta sen verran, että painoni ylittäisi edes sen 50 kg. Toki tuo 55kg voisi olla aika ihannepaino. 🙂

    1. No nyt oon vähän kade! Olin tommonen joskus 20-vuotiaana… 😀 Mulla taas tosi helposti tulee sitä itteensä eli läskiä niihin ”tiettyihin kohtiin”, jos vähänkin enemmän herkuttelee.

  22. momo says: Vastaa

    vanha postaus, mutta pakko kommentoida, niin mielenkiintoinen aihe!

    mun mielestä ”terveellisyydestä” on tullut nykyään ihan älytön uskonto ja hyvän, yhteiskuntakelpoisen yksilön tunnus. tai että pitää tehdä niitä tiettyjä asioita pyrkiäkseen ihanneihmiseksi. mun mielestä se on ihan älytöntä! jotenkin uskoisin, että tyytyväisyys omaan elämään ja itseen ovat paljon tärkeämpiä kuin jokin lihaskuntotreeni. eikö perusaktiivisuus riitä? ja eikö sullakin (mikäli osasin julkaisemaasi kehonkoostumusmittausta tulkita :D) ole kuitenkin arvot oikein hyvin normaalin rajoissa? meillä on vain tämä yksi elämä, miksi ei elää sitä juuri niin kuin tahtoo. tuota terveyskulttia voisi kyseenalaistaa. tietysti hyvä perusterveys tuo hyvinvointia yksilölle ja sitä kautta myös yhteiskunnalle, mutta onko se sun perusterveys niistä lihaskiloista ja lihastreeneistä kiinni? en siis tietenkään osaa vastata, ehkä onkin, mutta näitä on hyvä mielestäni miettiä. en vain itse näe järkeä jonkin tekemisessä ”koska pitää”. 😀 toinen vaihtoehto tietysti olisi kokeilla KAIKKI mahdolliset lajit läpi ja valita sieltä se mieluisin/vähiten epämieluisa, jossa olisi myös lihaskuntoelementti mukana. vaikka kiipeily, roller derby, onhan näitä.

    ihanaa ja hyvinvoinnin täyteistä kevättä! 🙂

    1. Joo, eipä tän postauksen jälkeenkään hirveesti oo tästä suosta kyllä noustu. 😀 Tosin viime aikojen sairastelut ovat olleet nyt suurin syy sille, miksi olen liian vähänlaisesti urheillut. 🙁 Mutta joo, kyllä mun kehonkoostumus on ihan riittävän hyvä (mulle), enkä ole koskaan elämässäni ollutkaan huolissani, kuitenkin aina olen edes jonkin verran liikkunut. Kyllä mä kuitenkin arvostan hyvää lihaskuntoa, ja onhan sitä omaa tulevaisuutta ajatellen ihan järkevä ylläpitää.

Vastaa